A2 Tuomio-ilta: Roni Hagert tulee vieraaksi panta jalassa

Tapon yrityksestä tuomittu Roni Hagert on valvotussa koevapaudessa, asuu avoliitossa ja käy työelämään valmistavassa ryhmätoiminnassa. Hän tietää olevansa paremmassa asemassa palaamaan yhteiskuntaan kuin moni muu vankilaan joutunut.

Ajankohtainen kakkonen
Roni Hagert.
Roni Hagert toivoo pääsevänsä vankeustuomion jälkeen oppisopimuskoulutukseen.Henrietta Hassinen / Yle

Taskussa on seurantapuhelin ja nilkassa elektroninen valvontapanta. Puhelimeen on vastattava, jos se soi. Liikkuminen ulkona kello 21 jälkeen on kielletty, eikä Helsingin ulkopuolelle saa lähteä ilmoittamatta siitä avovankilan valvomoon.

Tapon yrityksestä tuomittu 21-vuotias Roni Hagert suorittaa tuomiotaan valvotussa koevapaudessa, istuttuaan ensin osan tuomiostaan vankilassa.

– Koevapaus on hyvä rangaistusmuoto, joka pienentää riskiä uusia rikoksia. Puolen vuoden koevapauden aikana ehtii totutella tiettyyn rytmiin ja pääsee kiinni arkielämään, Hagert kertoo.

Koevapauteen pääsy edellyttää, että vangilla on asunto, työ- tai opiskelupaikka tai muuta toimintaa. Hagertin mielestä vankien asuntotilanteeseen ja tukiverkkoon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hän toteaa olevansa moneen muuhun verrattuna hyvässä tilanteessa.

– Moni rikollinen joutuu sellaiseen kierteeseen. Vankilasta lähdetään muovipussi kädessä ilman asuntoa. Tukiverkostoa ei ole, koska välit vanhempiin ovat huonot ja kaverit käyttävät päihteitä.

Muutos on mahdollinen

Hagertin rikoskierre alkoi nuorena. Hänen mukaansa siihen vaikutti sekä huono seura että omat valinnat.

– Tappeluita oli paljon. Jos poikaporukasta jollakulla oli riitaa ulkopuolisen kanssa, niin sitten lähdettiin puolustamaan toista.

Puolen vuoden koevapauden aikana ehtii totutella tiettyyn rytmiin ja pääsee kiinni arkielämään.

Roni Hagert

Väkivaltarikokset muuttuivat ajan kuluessa entistä vakavammiksi. Hagert on saanut kaksi vankilatuomiota tapon yrityksestä. Viimeisin tuomio sai hänet kuitenkin pohtimaan elämänsä suuntaa.

– Sörkassa istuessani aloin miettiä, mitä oikein haluan elämältä. Totesin haluavani perheen. Se ei onnistu, jos olen jatkuvasti vankilassa.

Vangin näkökulmasta vertaistuki on arvokkainta apua. Hagertin mukaan vankilassa käyvä päihdetyöntekijä ei tiedä, mitä vanki käy läpi. Hän kehuu vankien vertaistukijärjestö KRISin toimintaa.

– Siellä kysytään yksinkertaisia kysymyksiä, kuten mitä teet huomenna, mentäisiinkö pelaamaan jalkapalloa tai ostamaan vaikka uudet kengät.

Apua arjen hallintaan

Koevapauden aikana Hagert osallistuu arkisin KRIS Etelä-Suomen järjestämään ryhmätoimintaan. Ely-keskuksen rahoittaman kolmevuotisen Move on! -hankkeen tarkoituksena on ohjata nuoria lainrikkojataustaisia helsinkiläisiä kohti koulutusta tai työelämää.

– Meillä on säännöllinen viikko-ohjelma, joka sisältää arjenhallintataitojen opettelua ja valmentautumista opiskelu- ja työelämään. Käymme esimerkiksi vierailuilla yrityksissä ja oppilaitoksissa ja opettelemme ansioluettelon tekemistä. Lisäksi on paljon liikuntaa, sanoo hanketyöntekijä Kimmo Gustafsson.

Jalkapanta.
Koevapautta valvotaan nilkkaan kiinnitettävällä elektronisella seurantalaitteella.Henrietta Hassinen / Yle

Hänen mukaansa ensimmäisen vuoden aikana saatu kokemus ja vangeilta tullut palaute on ollut positiivisempaa kuin uskallettiin odottaa. Päivän pakollisen tekemisen loputtua moni jää pelaamaan sählyä tai viettämään aikaa järjestön toimistolle.

Gustafsson toteaa, että mielekkään tekemisen jatkuvuus on tärkeä asia vapautuvalle vangille myös koevapauden päättymisen jälkeen.

– Vapautumisen nivelvaiheeseen ei pitäisi jäädä luppoaikaa. Jos jäädään viettämään vähän kesälomaa ja palataan vanhojen kavereiden ja päihteiden pariin, todennäköisyys rikosten tekemiseen kasvaa. Ihanteellinen tilanne olisi se, jossa vanki kävisi viemässä valvontalaitteen takaisin vankilaan ja lähtisi siitä suoraan töihin.

Roni Hagert on mukana A2 Tuomio-illassa Yle TV2:lla tiistaina 28. huhtikuuta kello 21.