Joku haudataan yksin ilman saattajia lähes joka viikko

Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalla haudataan keskimäärin jo yksi vainaja joka viikko ilman saattajia. Kirkkohallituksen tilaston mukaan suomalaisten hautajaisten koko ja saattajien lukumäärä on pienentynyt 15 vuodessa lähes kymmenellä hengellä.

Kahden yksinäisen hautajaiset. Kuva: Trond H. Trosdahl

Honkanummen hautausmaalla haudan lepoon saatetaan vainaja ilman, että perhettä tai sukulaisia osallistuu hautajaisiin, jo lähes joka viikko. Honkanummi on yksi Helsingin seurakuntayhtymän kuudesta hautausmaasta ja se sijaitsee Vantaan puolella.

Norjalaissyntyinen valokuvaaja Trond H. Trosdahl päätyi työtehtävän kautta kuvaamaan näitä ilman saattajia haudattavia.

- Syntyi idea, että voin tehdä valokuvanäyttelyn tästä aiheesta. Siitä tuli kronologinen tarina yksinäisistä vainajista.

Trosdahl on työstänyt kuvaesseetä yksin haudattavien hautajaisista Honkanummen hautausmaalla yli vuoden ajan.

- Minua yllätti se, että näitä hautajaisia oli niin usein, keskimäärin kerran viikossa. Joskus oli vain yksi vainaja. Aika usein oli kaksi vainajaa ja kerran oli jopa kolme vainajaa haudattavana samaan aikaan. Kaikille ei tullut saattajia lainkaan.

Suomessa haudataan vainajia yhä useammin paitsi ilman saattajia myös nimettömästi yhteis- tai niin sanottuihin lehto-hautoihin. Trosdahl koki surullisimpana sen, että nämä ihmiset katoavat kuoltuaan täysin. He eivät saa hautakiveä, ristiä tai edes nimikylttiä yhteishaudalle.

- Mielestäni se kertoo aika paljon meidän elämäntavoistamme. Yksinäisyys on meidän keskellämme ihan koko ajan. Aihe on niin raskas ja siksi myös aika tärkeä ihmisille, kuvaaja huokaa.

Ilman saattajia haudattavia kuvannut Trond H.Trosdahl Kuva: Yle

Suomalaiset hautajaiset ovat pienenemään päin

Suomalaiset hautajaiset ovat muutenkin pienenemään päin. Kirkkohallituksen tilastosta käy ilmi, että kun vielä viime vuosituhannen lopulla, vuonna 1999, vainajalla oli keskimäärin 43 saattajaa, vuonna 2013 hautajaisiin osallistui enää noin 35 henkeä.

Yksinäisyystutkija, sosiologi Juho Saari on tehnyt havaintoja myös suomalaisten elämän ehtoopuolen yksinäisyyteen vaikuttavista tekijöistä.

- Kaikilla tilanne ei ole ruusuinen. Kyse saattaa olla siitä, että sukupolvien väliset ketjut tai ystävyyssuhteet ovat katkenneet muuttojen ja elämäntilanteiden muutosten seurauksena.

Saari palaa elintason nousun ja yhden hengen talouksien yhdistelmän problematiikkaan.

- Ihmiset ovat kyenneet valitsemaan vapaasti. Mutta samalla, kun tulee vapaus, tulee myös vastuu. Näiden kahden tasapainoa Suomessa haetaan. Meillä on vapaus ja varallisuutta asua yksin. Kääntöpuoli siinä on sitten se, että me enenevässä määrin joudumme hakemaan ne meille tärkeät ihmiset koitalouksiemme ulkopuolelta.

Vain toisella on saattajat. Kuva: Trond H. Trosdahl

- Me emme ole vielä siellä, mutta matkalla siihen suuntaan, että me siirrymme kohti ystävä-yhteiskuntaa. Tämä tarkoitta sitä, että kun meillä on elämässämme vaikeita aikoja, me emme enää yksinomaan käänny sukulaisten puoleen, vaan me käännymme yhä enemmän ystävien puoleen ja jos niitä ystäviä ei ole, tilanne on monella tavalla haastava, Saari toteaa.

Trond H. Trosdahlin valokuvia on esillä Oulunkylän kirkon aulassa, Helsingissä 31.5. asti.