Vanhusvahdissa parjattu Hämeenlinna kiistää ongelmat: hoitolupaukset pidetään

Kansa kommentoi Vanhusvahdissa kipakasti Hämeenlinnan vanhuspalveluja. Ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Jukka Lindbergin mukaan asiakkailta on kyselyissä kuitenkin saatu suhteellisen hyvää palautetta. Ristiriita näyttää kuitenkin selvältä: tyytymättömiä kommentoijia löytyy niin työntekijöistä kuin vanhusten omaisista.

Kotimaa
Selvityksessä Hämeenlinnan Keinukamarissa ei havaittu laajaa, tahallista tai johdonmukaista psyykelääkkeiden suositusten vastaista käyttöä.YLE / Timo Leponiemi

Ylen Vanhusvahtiin on tullut tuhansia kommentteja vanhuspalveluiden tilasta ympäri Suomea. Kosolti kommentteja on saatu myös Kanta-Hämeestä, niistä eniten Hämeenlinnasta. Kansalaisia huolestutti esimerkiksi henkilöstön määrä kotihoidossa: seurantaviikolla kotihoidon henkilöstövajetta oli lähes 25 henkilöä.

Kuvakaappaus Vanhusvahdista, teksti:  3/3 Kuinka paljon kunnan kotihoidon yksiköissä piti olla hoivatyöhön osallistuvaa henkilökuntaa seurantaviikolla ja paljonko sitä todellisuudessa oli? Kunta Hämeenlinna: Suunniteltu henkilöstön määrä: 167,45 Toteutunut henkilöstön määrä: 142,89

Miten kritiikkiin vastaa Hämeenlinnan ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Jukka Lindberg?

– Meillähän kotihoidossa asiakkaiden saama palvelu perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jossa asiakkaalle määritellään tuntikehys, jonka sisälle se varsinainen hoitosuunnitelma kotihoidossa tehdään. Me ollaan siinä sitouduttu tekemään ne tunnit, mitkä asiakas tarvitsee.

– Minun ymmärrykseni asiasta on se, että me kuitenkin toteutetaan ne hoito- ja palvelusuunnitelmat ja niiden tuntimäärät suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstömäärä on paljolti kiinni siitä, paljonko kotihoidon sisällä on palvelukysyntää ja miten se kohdistuu näihin eri tiimeihin, joihin kaupungin kotihoito on jaettu.

Henkilöstön vaihtuvuus on suurta sekä kotihoidossa että ikäihmisten asiakasohjausyksikössä. MISTÄ JOHTUU? Työntekijöiden pitäisi uskaltaa antaa YHDESSÄ PALAUTETTA PÄÄTTÄJILLE eli ikäihmisten lautakuntaan, valtuustoon ja hallitukseen. Muuten asioihin ei tule muutosta. Virkamiesten mukaan kaikkihan toimii erinomaisesti. OMAISTEN tulee myös AINA reklamoida tarvittaessa tilaajaa/päättäjiä.

– Henkilökuntamäärä on tietysti kiinni siitä, paljonko niitä tunteja kaikkiaan tehdään. Asiakkaan luona vietetty aika on jokin osa siitä henkilökunnan kokonaistyöajasta ja sitä asiakkaan luona vietettyä aikaa me tietysti pyritään jatkuvasti lisäämään tuotannon puolella.

– Käsitykseni on, että me vastataan siihen, mitä hoito- ja palvelusuunnitelmissa on asiakkaalle luvattu. Reklamaatioissa ei ole ainakaan tullut ilmi, että asiakas ei saisi määrällisesti sitä palvelua, mitä me ollaan hänelle suunniteltu ja mitä hoito- ja palvelusuunnitelmassa on päätetty, puolustaa Lindberg.

Asiakkaan luona vietettyä aikaa mitataan älykännykällä

Kotihoito on todella huonossa jamassa. Henkilökunta uupuu työpaljouteen ja esimieheltä saatava tuki on aivan minimaalista. Uusia asioita kokeillaan, mutta työntekijöiden mielipidettä ei oteta huomioon / kuunnella.

– Me ollaan siirtymässä kaikissa tiimeissä kotihoidon mobiilin käyttöön, johon kuuluu sähköinen ovenavaus eli ovi avataan kännykällä, kun henkilökunta tulee sisälle ja ulos lähtiessä kuittaa itsensä ulos. Tämän lahjomattomampaa tapaa mitata asiakkaan saamaa aikaa ei minun mielestäni ole.

Kotihoidossa henkilökuntaa liian vähän. Asiakkaan luona ei ehdi aina olemaan kuin 10 min. Itse työskentelen kotihoidossa.

Kotihoito on palvelusuunnitelman tekemisen jälkeen pelkkää bluffia ja palveluhinnaston mukaisten veloitusten harjoittamista. Henkilöstö käy vanhuksen luona kertomassa, että on kova kiire muualle. Kunta ei saisi veloittaa muuta kuin tehdyt tai paikalla vietetyt minuutit. Ei 5 minuutin pistäytyminen kerrytä niitä tunteja joista veloitetaan.

– Ollaan katsottu käyntien kestoaikoja ja se taitaa olla keskimäärin 25 minuuttia tällä hetkellä. Se pitää sisällään eri vuorokaudenaikoina ja eri viikonpäivinä erityyppisiä käyntejä. Viikolla ja viikonloppuna tehdään ihan erilaisia asioita. Kyllä asiakkaan saama aika asiakkaan kotona mitataan ihan lahjomattomasti.

– Meillä on sellainen käytäntö tällä hetkellä, että kun kysyntäkin vaihtelee – välillä asiakkaat saattavat olla sairaalassa tai matkoilla omaisen kanssa – niin kotihoidon tunnit tehdään ensisijaisesti tiimin henkilöstöllä. Jos se ei riitä, lainataan naapuritiimeistä, jos siellä on asiakkaita pois, ja kolmas vaihtoehto on ottaa sijaisia.

– Olennaisinta henkilöstömäärän arvioinnissa on, saako kaikki asiakkaat kaikki ne tunnit, mitä hoito- ja palvelusuunnitelmissa on. Ympärivuorokautista hoitoa voidaan seurata henkilöstömitoituksella, mutta kotihoidossa se pitää olla suhteessa kysyntään, kuinka paljon tarvetta kentällä on.

Lomat, sairaudet ja henkilöstön vaihtuminen johtaa toimimattomiin palveluihin. Ei vanhukselle pidä mennä kertomaan, että joku on lomalla perusteena sille, ettei ehdi. Bluffausta koko systeemi, kotiin ei kyetä tuottamaan palveluita kuin hyväkuntoisille.

– Luotan siihen, että meidän uudella järjestelmällä me pystytään täysin aukottomasti osoittamaan, kuinka kauan asiakkaan luona on oltu, ja se on oleellinen asia: riittääkö meidän henkilöstö siihen, mikä meidän kysyntä on. Meillä on koko ajan käynnissä sellainen, että pyritään asiakkaan luona oltavaa aikaa näillä työkaluilla lisäämään, että menisi mahdollisimman vähän aikaa muuhun kuin varsinaiseen asiakastyöhön, ja siksi ollaan otettu kotihoidon mobiili käyttöön.

– Ihmisillä on älypuhelimissa asiakkaat, jotka sinä päivänä tavataan ja ne reitit on mahdollisimman järkeviä ja kirjaamista tehdään osittain myös asiakkaan kotona. Tästä koostuu meidän yritykset lisätä asiakkaan luona vietettyä aikaa ja saada henkilökunta riittämään kysyntään.

Mistä maksaa vanhus itse ja minkä tarjoaa yhteiskunta?

Meille tulee sairaalahoitoon ajoittain potilaita, joiden luona on ollut tarkoitus käydä useamman kerran päivässä ja hoitaa erilaiset asiat, mm. peseytyminen, puhtaat vaatteet, ulkoilu ym. Tosiasiassa mitään näistä ei ole toteutettu, potilas ollut viikkokausia sisällä, likaisissa vaatteissa, peseytymättä jne.), jolloin herää kysymys, mistä potilas on oikeastaan maksanut. Laskut on kyllä säntillisesti lähetetty.

– Asiakasmaksulaki määrittelee laitoshoidon maksuja ja koti- ja palveluasumisen maksuista on ministeriön suositus, jota Hämeenlinna noudattaa. Asiakasmaksut (siirryt toiseen palveluun) on kiinnitetty asiakkaan ansiotuloihin. Odotan, että maksusäätely poliittisesti linjattaisiin, mutta sitä lakia ei viime hallitukselta tullut, katsotaan tuleeko se seuraavalta, sanoo Jukka Lindberg.

Vuonna 2030 hämeenlinnalaisista 15,8 prosenttia on yli 75-vuotiaita

– Meillä on tietyt kotihoidon kriteerit (siirryt toiseen palveluun), jotka määrittelee, milloin saa kotihoidon palveluja. Hämeenlinnassa ollaan varmaan keskimääräinen kunta Suomessa. Ympärivuorokautisessa hoivassa on noin 660 yli 75-vuotiasta ja kotihoidon piirissä seitsemisensataa. Ollaan aika lähellä THL:n antamien väestöosuuksien suositusten lukumääriä. Tietysti ikääntyminen lähivuosina kasvaa jyrkästi ja siinä on paljon miettimistä, miten saadaan kasvavaan kysyntään vastattua.

Asiakaskyselyissä ei viitsitä tai uskalleta valittaa?

Koulutettua työvoimaa on, mutta sitä ei palkata! Sijaiskiellot, esimiesten harkinta ym. estävät sen. Esimiehet eikä päättäjät tiedä alkuunkaan millaista vanhustenhoito on tällä hetkellä. Jos asioita kysyttäisi ja kuunneltaisi hoitajia, jotka uupuvat työkuormansa alle yrittäessään hoitaa kunnolla työnsä, asiat voisivat olla toisin.

Jukka Lindberg, milloin viimeksi kävit kotihoidon hoitajien mukana kentällä?

– Siitä on kyllä jonkin verran aikaa. Huomio on ollut enemmänkin ympärivuorokautisessa hoidossa, jossa olen kyllä käynyt. Yritetään kattavilla asiakaspalautteilla kysyä asiakkailta, miten asiakkaat palvelua arvioivat ja se on oikeastaan päättäjän tai palveluohjauksen kannalta ihan hyvä tapa seurata, miten palvelun tuottaminen onnistuu. Mehän ei koskaan ehditä käydä kentällä niin paljon, että saataisiin sitä kautta kokonaiskuva.

– Ollaan saatu suhteellisen hyvää palautetta palveluista. Tietysti joukossa on tyytymättömiä: me epäonnistutaan jossakin, tehdään virheitä tai odotukset ovat niin korkeita, ettei niitä pystytä täyttämään tai epäonnistutaan vuorovaikutuksessa asiakkaan tai omaisen kanssa. Niitä jatkuvasti seurataan ja pyritään palvelua parantamaan, mutta mielestäni meillä on niin hyvä käsitys palvelun laadusta, mitä näillä välineillä ylipäätään voidaan saada.

Tunteeko hoitaja hoidettavansa tarpeeksi hyvin?

Asiakkailla eli vanhuksilla tulisi olla oikeus normaalisti samaan kahteen, max. kolmeen eri työntekijään. Tämä jos mikä olisi hyvää palvelua ja siinä sama työntekijä pystyy arvioimaan parhaiten vanhuksen terveydentilannetta.

– Kotona käy paljon työntekijöitä, se pitää paikkansa. Meillä kuitenkin noin 30 prosenttia käynneistä toteutuu omahoitajan tekemänä, mikä on kohtuullisen hyvä tulos, kun ajattelee, että käydään eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Ihmiset ovat enemmänkin tiimin hoidossa kuin yhden tai kahden ihmisen.

Jukka Lindberg myöntää kuitenkin, että lomat ja poissaolot aiheuttavat vaihtuvuutta.

– Kolmen kuukauden aikana kolmen neljäsosan ihmisistä kotona käy yli kymmenen eri hoitajaa, mutta kun on sairas- ja vuosilomia, perhevapaita ja poissaoloja, niin jollakin työvoimalla ne täytyy tehdä ja se on sitten vaihtuva sijaistyövoima, joka hoitaa ihmisiä. Pääosa käynneistä on kuitenkin pienen porukan tekemiä.

Vanhusvahdin tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime syksynä keräämään tietoon kaikista Suomen kunnista. THL:n kuntakohtaisiin kysymyksiin vastasivat kuntien vanhuspalvelu- tai sosiaalijohtajat. Kotihoitoa koskeviin kysymyksiin vastasivat kotihoitoyksiköiden johtajat.

Jutun sitaatit ovat Ylen Vanhusvahtiin tulleita kommentteja Hämeenlinnan osalta kysymyksiin kunnan vanhustenhoidon koulutetun työvoiman määrästä suhteessa palveluntarpeeseen ja kotihoidon yksiköiden hoivatyössä olevien suunnitelluista ja toteutuneista määristä ja kotihoidon tarjoamista palveluista.