1. yle.fi
  2. Uutiset

Jo puolet uusista helsinkiläiskodeista valmistuu vanhojen lomaan

Helsingin kovat toiveet täydennysrakentamisen suhteen ovat prosenttien valossa ylittyneet. Asuntotuotanto laahaa kokonaisuudessaan kaukana tavoitetasosta, mutta kaupunki tiivistyy kortteli kerrallaan. Myös mittavampia kokonaisuuksia on saatu mahtumaan vanhoille asuinalueille.

Kotimaan uutiset
Uusi yleiskaava haluaa Helsingistä entistä tiiviimmän kaupungin.
Uusi yleiskaava haluaa Helsingistä entistä tiiviimmän kaupungin.Yle

Munkkivuoressa oltiin pari vuotta sitten korvat höröllä, kun Helsingin silloinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä tuumi, että kaupunkia sopisi tiivistää myös lähellä sen ydintä. Ulvilantie 10 taloyhtiössä painoivat suuret ja kalliit remontit päälle, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Nyt suurta tonttia ollaan lohkomassa kahdeksi ja kiinteistökaupoilla saadaan laitettua vanha talo kuntoon. Puheenjohtaja Hannu Rinne on asioinut Helsingin kanssa mielellään. Kaikki näyttää rullaavan suunnitelman mukaisesti.

– Toissa vuonna oltiin kaupunkisuunnitteluvirastoon yhteydessä ja kyseltiin alustavasti, mitä mahdollisuuksia meillä on. Sitten tehtiin viitesuunnitelma ja nyt kaavamuutossuunnitelma on julkinen. Se käy lautakunnassa vielä kerran, minkä jälkeen valtuusto päättää kyllä tai ei, mutta nyt ollaan mukavassa vaiheessa. Toivotaan, ettei valituksia tule ja tarpeellinen hanke saadaan toteutettua.

Taloyhtiöt eivät ole hakemuksineen vielä muodostaneet jonoa viraston ovelle, mutta kyselyjä on koko ajan enemmän. Suunnittelija Riikka Henriksson kaupunginkansliasta ymmärtää hyvin, miksi asia ei kaikissa helsinkiläisissä taloyhtiöissä sytytä.

– Toteutus on toistaiseksi pientä, mutta kiinnostus on kyllä noussut siihen, että remontti rahoitettaisiin täydennysrakentamisella. Taloyhtiöissä päätöksenteko on kuitenkin haastavaa, kun pitää saada yhtiökokous mukaan.

Täydentäminen pitää myös palvelut elossa

Kaupunki itse on kuitenkin tarttunut tomerasti asiaan. Kahden viime vuoden aikana lähes puolet valmistuneista asunnoista on ollut täydennysrakentamista. Joukossa on ollut useamman talon kohteita, kokonaisia kortteleitakin Alppikylässä ja Lauttasaaressa, mutta rutkasti myös yksittäisiä asuintaloja.

Osuus on määrä pitää kovana myös tulevina vuosina. Tuleva yleiskaava perustuu siihen, että kolmannes asuinrakentamisesta toteutetaan uusille alueille, kolmannes kaupunkibulevardien ympärille ja kolmannes tilkitsemällä kaupungin rakosia. Asemakaavaosaston täydennysrakentamisprojektin päällikkö Pia Sjöroos arvelee, että kolmesta pilarista täydennysrakentaminen on se vähiten pulmallinen.

– Östersundom-kysymyshän on niin auki, että se toteutetaan osayleiskaavana, emme tiedä, mitä Malmin kentälle tapahtuu, ja nämä kaupunkibulevarditkin ovat haasteellisia.

Uudessa yleiskaavassa pääperiaate on verkostokaupunki. Siksi tilaa tiivistämiselle haetaan etenkin asemien seuduilta ja poikittaisenkin joukkoliikenteen solmujen tuntumasta.

– Kaavahan ei kerro, paljonko lopulta rakennetaan, se mitoittaa, ja kertoo, minne on suhteellisesti parasta rakentaa. Yleiskaava myös mahdollistaa sen kasvun, mikä Helsingille on ennustettu.

Uutta asuintaloa sovitellaan esimerkiksi Siltavuoren penkereelle.
Uutta asuintaloa sovitellaan esimerkiksi Siltavuoren penkereelle. Yle

Parhaassa tapauksessa täydennysrakentaminen näkyy säästöinä sekä kaupungin että asukkaan kukkarossa, summaa Sjöroos.

– Yksi parhaista tekijöistä siinä, että rakennetaan sinne, missä esimerkiksi kadut ovat jo valmiina on se, ettei asukkaiden rahaa tarvita putkiin ja viemäreihin.

Tiivistämisen puolesta liputtaa myös kaupunginkanslian Henriksson. Hyvin toteutettu täydennysrakentaminen tekee kaupungista elävän ja pitää palvelut voimissaan.

– Kun tehdään uutta vanhan sekaan, voidaan saada vaikka hissillisiä taloja alueelle, jolla ei sellaisia ole. Olemassaoleville palveluille tekee hyvää, että tulee lisää käyttäjiä ja kaupungille tekee hyvää se, että se uudistuu.

Lue seuraavaksi