"Eihän tavallisenkaan ihmisen tarvitse kertoa pankkitililleen kertyneiden rahojen alkuperää"

Osakaskunnat eivät ole tilivelvollisia myönnettyjen vesilain mukaisten korvauksien käytöstä. Korvauksia on voinut kertyä osakaskuntien tileille isojakin summia, ja tarvittaessa ne voidaan jakaa vaikka osakkaiden kesken.

Kotimaa
Lokkiparvi lentelee järven yllä.
Arto Loukasmäki / Yle

Paltaniemen-Jormuan osakaskunnan puheenjohtaja Heikki Punju kertoo, että he ovat Kainuun suurimpia osakaskuntia.

– Joten myönnetyt korvauksetkin ovat isompia kuin pienemmillä osakaskunnilla. Kertyneistä rahasummista en ryhdy tekemään erittelyitä, koska eihän tavallisenkaan ihmisen tarvitse kertoa pankkitililleen kertyneiden rahojen alkuperää.

Osakaskunnan tilillä lepäävän pesämuna vie kymmenien vuosien taakse. Punjun mukaan kyseessä on Oulujärven säännöstelyhaitoista tulleita korvauksia, joka on kasvanut korkoa, raha on lisääntynyt myös sijoitusten kautta.

– Ne ovat jääneet jakamatta. Nyt on tullut esille, että olisi mahdollisuus miettiä rahojen jakamista ensimmäisen kerran koko aikana.

Paltaniemen-Jormuan osakaskunta miettii puheenjohtaja Heikki Punjun suunnitelmien mukaan kertyneiden rahojen jakamista osakkaiden kokouksessa.

– Kokouksessa päätetään mahdollisesta rahan jakamisesta. Osakkaiden määrä on valtava, yli 2 700 ympäri Suomea.

Osakaskunta muodostuu osakkaista eli yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden kiinteistöjen omistajista. Yhteisellä alueella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta tai erityistä etuutta. Yhteinen alue voi olla vesi- tai maa-alue.

Mihin se rahaa menee?

Oulujärvellä työskentelevät ammattikalastajat ovat puolestaan sitä mieltä, että Paltaniemen-Jormuan osakaskunta olisi voinut, ja sen pitäisi käyttää rahat kalanistutuksiin.

– Tässä vähän aikaan sitten osa ammattikalastajista oli sitä mieltä, että istutuksiin käytetään liian vähän korvausrahaa. Olen samaan mieltä, sanoo kalastaja Pertti Laine.

Tässä vähän aikaan sitten osa ammattikalastajista oli sitä mieltä, että istutuksiin käytetään liian vähän korvausrahaa.

Pertti Laine

– Kerran sitä kuulostaa jäävän niin paljon säästöön, niin pitäisi tehdä enemmän istutuksia. Tämä on mututuntuma. Saalismäärät nousisivat, jos istuttettaisiin enemmän.

Osa Paltaniemen-Jormuan osakaskunnan kertyneistä korvauksista on tullut muun muassa kalastusluvan myynnistä. Heikki Punju kertoo, että he ovat pitäneet velvollisuuksista kiinni.

– Olemme pitäneet huolen niistä velvoitteista joita meillä on. Olemme ruopanneet, parantaneet rantoja, hoitaneet Hevossaaren ja Pihlajasaaren laavupaikkoja. Lisäksi lupatuloilla ostamme poikasia ja istutamme niitä omiin vesiin. Olemme myös tukeneet Paltaniemen venesatamaan tulevaa hilekonttia, joka auttaa kalansäilytyksessä.

"Se on kuin lapsilisä, ei vaadita kertomaan mitä rahoilla on tehty"

Kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä antaa asiaan kantansa, vaikka ei tarkemmin tiedä tapauksen taustoja.

Se on kuin lapsilisä, ei vaadita kertomaan mitä rahoilla on tehty.

Eija Kirjavainen

– Jos on kysymys vesilain mukaisista korvauksista, niin osakaskunta tekee itse päätöksen. Yleensä on niin, että korvausmäärärahojen suhteen saaja ei ole velvollinen tilittämään esimerkiksi viranomaiselle rahojen käyttöä. Rahan saaja ei ole velvollinen kertomaan mitä rahoilla on tehty.

– Se on kuin lapsilisä, ei vaadita kertomaan mitä rahoilla on tehty. Osakunta voi jakaa rahaa vaikka osakkailleen.

Osakaskunta on velvollinen kalastuslain mukaan järjestämään kalastuksen omalla alueelleen.

– Yleensä on lähdetty siitä, että on järjestetty luvanmyynti kyseiselle alueella. Sitä ei ole missään määritelty, että paljonko siihen pitää käyttää, sanoo Kirjavainen.