Aktivistin niskaan sataa syytöksiä: "Tuhoat koko vaateteollisuuden"

Bangladeshilaisen Kalpona Akterin ura aktivistina alkoi 15-vuotiaana. Silloin hän sai potkut työstään vaatetehtaassa kiinnostuttuaan työntekijöiden oikeuksista ja yrittäessään muodostaa ammattiliiton.

Ulkomaat
Kalpona Akter.
Kalpona Akter (oikealla) on Bangladeshin kansainvälisesti tunnetuimpia ammattiyhdistysaktiiveja.Reuters-TV

Tehtaaseen töihin ompelukoneen käyttäjän apulaiseksi Akter meni jo 12-vuotiaana, isänsä sairastuttua.

– En omasta halustani, vaan olosuhteiden pakosta. Minä ja äitini menimme töihin, mutta äidin piti pian palata kotiin hoitamaan vauvaa. Silloin minusta ja 10-vuotiaasta veljestäni tuli seitsenhenkisen perheemme elättäjät, nyt 39-vuotias Akter muistelee.

Olot tehtaassa olivat vielä nykyistäkin kurjemmat.

– Tein töitä yli 450 tuntia kuussa. Oli pahoinpitelyä ja seksuaalista häirintää. Töissä oli valtavasti muitakin lapsia, nuorin tietämäni oli kahdeksanvuotias, Akter kertoo.

Työturvallisuudesta ei juuri huolehdittu. Kerran tehtaassa syttyi tulipalo, ja Akter kollegoineen oli jätetty lukkojen taakse rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Heidät päästettiin lopulta ulos, mutta joitakin tehtaan työntekijöitä kuoli, kun kaikki tungeksivat paniikissa yhteen ja ainoaan porraskäytävään.

Ammattiliittoja tehtaalla ei ollut.

– Minulla ei ollut aavistustakaan mistään lainsäädännöstä, Akter sanoo.

Ajan mittaan hän kuitenkin pääsi selville omista oikeuksistaan ja alkoi 15-vuotiaana puuhata tehtaalle ammattiyhdistystä. Lopputuloksena oli irtisanominen ja joutuminen mustalle listalle.

– Sain vielä töitä joistakin tehtaista, mutta minut potkittin aina nopeasti pois, koska sana levisi, että olen rettelöitsijä. Vähän aikaa oli hankalaa, mutta sitten yksi ammattiliitoista palkkasi minut. Sen jälkeen en ole pysähtynyt, Akter hymyilee.

Ammattiyhdistysaktiiveilla tukalat oltavat

ATN Fashion -vaatetehtaan työntekijät vaativat kahden kuukauden ajalta maksamatta jääneitä palkkojaan Dhakassa helmikuussa 2015.
ATN Fashion -vaatetehtaan työntekijät vaativat kahden kuukauden ajalta maksamatta jääneitä palkkojaan Dhakassa helmikuussa 2015.Abir Abdullah / EPA

Vuosituhannen vaihteesta lähtien Kalpona Akter on työskennellyt Bangladesh Center for Worker Solidarity -järjestössä, nykyään sen johtajana. Eikä hän ole pelännyt myöhemminkään laittaa itseään likoon.

Tänä keväänä Akter on ollut Yhdysvaltain-matkansa takia bangladeshilaismedian hampaissa, syytettynä amerikkalaisten yllyttämisestä bangladeshilaisten vaatteiden boikotoimiseen.

Elämäni on toki aika ennalta-arvaamatonta, mitä hyvänsä voi sattua koska tahansa.

Kalpona Akter

Bangladeshin tekstiiliteollisuuden edustajat ovat antaneet haastatteluja, joiden mukaan Akter tuhoaa toiminnallaan koko alan.

Syytökset harmittavat Akteria, joka sanoo nimenomaan vastustavansa boikotteja. Bangladeshin neljä miljoonaa vaatetyöntekijää ja miljoonat muissa maissa tarvitsevat jatkossakin työpaikkansa, hän painottaa.

– Mutta siihen työhön pitää saada lisää arvokkuutta! Siis turvallisempia oloja, elämiseen riittävää palkkaa ja oikeus järjestäytymiseen, Akter sanoo.

Bangladeshissa tärkein vientiala tekstiiliteollisuus ja politiikka ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen – useat kansanedustajat tai heidän lähipiirinsä omistavat tehtaita. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvosteli äskettäin Bangladeshin hallitusta siitä, ettei se suojele riittävästi tehtaiden työntekijöiden oikeuksia. Tehtaiden ammattiyhdistysaktiiveja on peloteltu ja pahoinpidelty.

Eikö eliitin etujen kovaääninen vastustaminen pelota?

Kalpona Akter sanoo tietävänsä, mitä on tekemässä.

– Minulla on vaatetyöläistausta, en ole tipahtanut yliopistosta vaan tiedän tarkalleen, mitä tehtaissa on meneillään, hän toteaa.

– Elämäni on toki aika ennalta-arvaamatonta, mitä hyvänsä voi sattua koska tahansa, mutta epäoikeudenmukaisuutta on kuitenkin joidenkin vastustettava.

Akterin mukaan myös Bangladeshin hallitus on ilman muuta vastuussa niistä työntekijöistä, jotka kuolivat Rana Plazan romahduksessa ja muissa tehdasonnettomuuksissa.

– Kun minä kerron totuuden, sekö vahingoittaa Bangladeshin mainetta? Entä kun satoja ihmisiä kuolee tehtaassa, eikö se sitten vahingoita, Akter kysyy.