Maahanmuuttajien kanssa kommunikointi vaikeaa jo päiväkodeissa: "Vanhemmille näytetään kuvia"

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus vaikuttavat myös kaupunkien palveluihin. Esimerkiksi Kouvola haluaa kotouttamiseen parempaa yhteispeliä. Haasteisiin törmätään jo päiväkodissa.

maahanmuuttajat
YLE/ Jenny Matikainen

Noin parikymmentä ihmistä viettää aikaansa Kouvolan monikulttuurikeskus Saagan tiloissa puoliltapäivin. Keskusta ollaan kehittämässä entistä monikulttuurisempaan suuntaan.

– Haluamme ryhmätoimintaa, johon voisivat osallistua eri kulttuureista tulevat maahanmuuttajat mutta myös suomalaiset, sanoo Kouvolan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen.

Kouvolassa asuu tällä hetkellä runsaat kaksituhatta ulkomaan kansalaista. Moni maahanmuuttaja ei ole keskuksessa, koska on esimerkiksi kotouttamiseen liittyvässä koulutuksessa.

Kulttuurien yhteispeliä

Maahanmuuttajien kotouttamista säätelee laki, ja kotouttamista ohjaavat kunnat. Kuntien vastuulla on muun muassa järjestää sellaista toimintaa, että eri kulttuurista tulleet oppivat suomen kieltä ja kulttuuria.

– Suomalainen tulee aika harvoin maahanmuuttajan oveen koputtamaan ja kysyy, että mitä sinulle kuuluu, sanoo Väyrynen.

Kuvien avulla näytetään vanhemmille, että lapsi tarvitsee esimerkiksi kurahousut.

Tuija Väyrynen

Kouvola on laatinut monikulttuurisuusohjelman vuosiksi 2015-2018. Se on jatkoa edellisvuosien maahanmuutto-ohjelmalle.

– Esimerkiksi yhdistykset ja seurakunnat halutaan entistä tiiviimmin mukaan. Kaupungin palveluissa pitää tietysti ottaa huomioon ihmisten erilaiset taustat, linjaa maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen.

Tietokonetaidot hakusessa

Monikulttuurisuus näkyy nyt myös entistä enemmän esimerkiksi päiväkodeissa. Tarvitaan henkilökunnan kulttuurikoulutusta ja mutta myös maahanmuuttaneiden ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista.

– Päiväkodissa viestimiseen tarvitaan välillä kuviakin. Niiden avulla näytetään vanhemmille, että lapsi tarvitsee esimerkiksi kurahousut.

Koulun ja kodin välinen viestintä on paljolti sähköistä Wilma-järjestelmineen. Väyrysen mukaan osa vanhemmista tarvitsee apua tietokonetaidoissa ja netinkäytössä. Sitäkin tarjotaan tarvittessa.

– Nämä raja-aidat pitäisi poistaa tai ainakin helpottaa tilannetta siihen asti, kunnes osaa.

Maahanmuuttokeskustelu asialinjalla

Maahanmuutto kirvoittaa välillä tiukkojakin kannanottoja puolesta tai vastaan. Sitä voi olla odotettavissa monikulttuurisuusohjelmastakin, jota valtuusto ei ole vielä hyväksynyt.

– Toivon sivistynyttä keskustelua asioista. Jokaiselle mielipiteelle on paikkansa, mutta kannattaa miettiä, miten sen esittää. Ohjelmakin painottaa etnisen yhdenvertaisuuden lisäämistä ja rasismin vastaiseen työhön sitoutumista, linjaa Kouvolan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen.

Maahanmuuttopolitiikkaa linjataan myös maan hallitustasolla. Jotkut ovat valmiita lisäämään esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa.

– Suomeen muutetaan eri syistä. Työn, opiskelun ja puolison lisäksi muutama prosentti on humanitaarista maahanmuuttoa. Itse en lähtisi erikseen painottamaan mitään näistä erikseen. Maapallo on yhteinen, ja globaali muuttoliike lisääntyy tutkimustenkin mukaan.

Kouvolassa on tällä hetkellä 86 eri kieltä puhuvia ihmisiä. Ulkomaalaisista eniten on venäläisiä, virolaisia ja somaleja.

– Suomi on monikulttuurinen paikka. Me emme voi sivuuttaa sitä, kun ajattelemme Suomen etua.