1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Sinusta ei tule mitään" – opettajan auktoriteetti ei saa perustua uhkailulle

Opettaja ei saavuta auktoriteettia tiukalla kurilla, vaan omalla innostuneisuudella, ammattitaidolla ja välittämisellä. Myös esiintymistaitojen merkitys kasvaa koko ajan, rehtori Eero Niku uskoo.

Kuva: Yle / Kalle Niskala

Vanhan kansan opettaja antoi keppiä, nykyopettajilta saa porkkanaa. Tai näin moni kuvittelee. Pitkän uran liikunnanopettajana ja Laanilan yläasteen rehtorina tehnyt, vuonna 1998 eläkkeelle jäänyt Eero Niku ei väitettä allekirjoita.

– Pelottelulla ja tiukkuudella itseisarvona ei saada mitään hyvää aikaan. Auktoriteetin pitää perustua ihan muuhun ja arvostetulla opettajalla on hyvä auktoriteetti. Opettajan arvostuksen myötä kuritusta ei tarvita, Niku sanoo.

Opettajan ja oppilaan koskemattomuudesta on niin ikään kohistu. Niku peräänkuuluttaa opettajan vastuuta olla aikuinen.

– Kun konfliktitilanne oppilaan kanssa tulee, niin siinä opettajan pitää olla vahva ja luottaa omaan aikuisuuteensa. Missään tapauksessa ei pidä alentua samalle tasolle nahisemaan.

Asia pitäisi aina käsitellä henkilökohtaisesti oppilaan kanssa.

– Kaikkein pahimpia muistoja ovat ne, kun opettaja on sanonut kaikkien kuullen, että sinusta ei tule mitään. Peli on menetetty, jos oppilaan ja opettajan suhde tuohon pisteeseen menee, Niku kertoo.

"Hyvä opettaja osaa asiansa"

Ammatillinen rajanveto varsinkin nuoren opettajan ja jo yläkouluikäisten tai vanhempien oppilaiden välillä on tärkeää. Nikun mukaan nuoria pitää ymmärtää, mutta ei saa alkaa kaveeraamaan.

– Rajanveto ei ole vaikeaa, nuorikin opettaja on kuitenkin aikuinen verrattuna oppilaisiin. Opettajan johdonmukaisuus edellyttää sitä, että hän heti alusta lähtien luo vankat pelisäännöt, joista myös pidetään kiinni. Opettajalla pitää olla varaa vaatia, ja sen varan tuovat monet eri asiat, Niku sanoo.

Eläkkeellä oleva rehtori Eero Niku tietää pitkällä kokemuksella, mitä hyvältä opettajalta vaaditaan. Kuva: Noora Takamäki / Yle

Nikun mukaan hyvä opettaja osaa asiansa, hallitsee oppiaineensa ja on siitä innostunut, vaatii myös itseltään ja tulee tunnille valmistautuneena sekä osaa luoda oppitunnille rennon ja vapautuneen tunnelman.

– Tässäkin pätee Tami Tammisen periaate: 95 prosentin valmistautuminen tekee 50 prosentin tuloksen. Jos opettaja menee lonkalta luokkaan, oppilaat näkevät sen heti ja toteavat, ettei heidänkään tarvitse. Opettaja rupeaa lipsumaan, ja sen jälkeen oppilaat myös.

– Olen itsekin kiinnittänyt näihin enemmän huomiota vasta eläkkeellä. Pitäisi melkein päästä nyt opettamaan, Niku naurahtaa.

Hän myöntää, että rutiini vie helposti siihen, että mennään siitä, mistä aita on matalin, eikä osata miettiä uudenlaisia näkökulmia.

Opetus pitää tuoda osaksi arkea

Oppilaat saadaan kiinnostumaan, kun opettaja osaa kytkeä kiinnostavasti eri oppiaineita toisiinsa. Niku nostaa esiin kiinnostavan esimerkin Fibonaccin lukujonosta, jota voidaan melkeinpä pitää luonnon rakentumisen perustana.

Jos opettaja menee lonkalta luokkaan, oppilaat näkevät sen heti ja toteavat, ettei heidänkään tarvitse.

Eero Niku

Fibonaccin lukujonossa kaksi peräkkäistä lukua summataan toisiinsa. Kun lukujonossa oleva luku jaetaan sitä seuraavalla luvulla, on tuloksena luku, jonka desimaalipääte on noin 0,618. Tämä luku on lähellä geometriasta ja kuvaamataiteesta tuttua kultaista leikkausta.

Luonnossa Fibonaccin lukujono näkyy esimerkiksi kasvien terälehtien määrässä, joka usein on jokin lukujonon luvuista, tai ihmisen DNA:n pituudessa ja leveydessä, jotka niin ikään ovat lukujonon peräkkäiset luvut.

– Tärkeää on olla kiinnostunut oppilaan elämästä, sillä tämä tekee muutakin kuin käy yhden oppiaineen tunneilla. Pitää kysyä, mitä aiemmalla tunnilla opittiin, mitä on luvassa ja mitä muutenkin kuuluu, Niku kertoo.

Elämänkokemus on opettajalle tärkeää

Viime aikoina opettajuudesta puhuttaessa on viitattu myös esiintymistaitoon. Tämä liittyy osaltaan vahvasti myös auktoriteettiin, kun pelkällä kepillä ei saada oppilaita kiinnostumaan.

– Opettajahan on tavallaan näyttelijä, hän on estradilla yleisön edessä. Erilaisia vaikuttamistekniikoita pitäisikin opetella, se vaatii opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä, Niku sanoo.

Opettajakoulutukseen meneville ei olisi pahitteeksi, jos olisi vähän kokemusta elämän särmäpuolestakin.

Eero Niku

Opettajakoulutuksen pääsykokeissa testataan nykyisin teoreettisen osaamisen lisäksi muun muassa ryhmätyötaitoja ja sosiaalisia taitoja yksilöhaastattelussa.

– Nykykoulutuksessa esiin tulevia ongelmia ja niiden ratkaisukykyä pitäisi jo pääsykokeessa testata. Pelkästään kympin keskiarvo ei riitä. Kuten vuorineuvos Tauno Mäki aikoinaan sanoi, että peruskoulun kympin keskiarvolla suorittaneessa pojassa on jotain epäilyttävää, Niku nauraa.

– Opettajan pitää olla elämää ymmärtävä. Opettajakoulutukseen meneville ei olisi pahitteeksi, jos olisi vähän kokemusta elämän särmäpuolestakin.

Noora Takamäki / Yle Oulu