Museoihin pääsee kohta yhdellä kortilla – kävijäluvut halutaan pohjoismaiselle tasolle

Tänään julkistettava Museokortti toimii 181 museossa. Tavoitteena on nostaa museoiden kävijämääriä. Suomalaiset käyvät museossa keskimäärin kerran vuodessa, kun muissa Pohjoismaissa näyttelyissä käydään tuplasti enemmän.

kulttuuri
Museokortti.
Vuoden voimassa olevaa museokorttia aletaan myydä 5. toukokuuta.Suomen Museoliitto

Museoliiton lanseeraama Museokortti avaa ovet 181 museoon 54 euron hinnalla. Vuoden voimassa olevaa korttia aletaan myydä 5. toukokuuta.

Mukana hankkeessa on nimekkäimpiä museoita, kuten Ateneumin taidemuseo, nykytaiteen museo Kiasma ja Amos Andersonin taidemuseo Helsingissä sekä Aboa Vetus & Ars Nova Turussa ja Mäntän Serlachius-museot. Eteläisin museo on Hangon museo ja pohjoisin Saamelaismuseo Siida Inarissa.

– Kortissa mukana olevissa museoissa vierailee jo yli 80 prosenttia kaikista suomalaisista museovieraista, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kertoo.

Liitossa on laskettu, että Museokortti on kannattava, jos museossa käy viisi kertaa vuodessa.

– Potentiaalinen asiakaskuntamme on aika suuri. Arviomme mukaan useasti museossa käyviä ihmisiä on Suomessa 200 000–300 000, Levä sanoo.

Hollannin malliin

Museokortin tarkoituksena on lisätä suomalaisten museokäyntejä ja innostaa kokeilemaan muidenkin korttiin kuuluvien museoiden tarjontaa.

– Suomessa tehdään aika tarkkaan 5,5 miljoonaa museovierailua vuodessa. Esimerkiksi ruotsalaiset käyvät museossa keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Sama koskee muitakin Pohjoismaita, Levä kertoo.

Mallia on otettu Hollannista, joka on museokortti-idean kotimaa.

– Hollannissa on ollut museokortti jo vuodesta 1992. Sitä myydään siellä reilu miljoona kappaletta vuodessa. Se on hyvin tunnettu ja toimiva tuote siellä, Museoliiton pääsihteeri kehuu.

Valtakunnallinen museokortti on käytössä myös Sveitsissä.

Museoiden yhteinen tulevaisuus

Museokorttiin kuuluvat 181 museota on listattu Museoliiton verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun). Yksi museossakävijöiden suosikeista on Ateneumin taidemuseo. Museonjohtaja Susanna Pettersson on pyrkinyt parantamaan museon yleisösuhdetta entisestään.

– Museokortti on mielestäni ensimmäinen alaa yhdistävä teko, joka koituu yleisön hyväksi. Se on iso viesti yhteisen kulttuuriperintömme puolesta, Pettersson sanoo.

Museoliitosta kerrotaan, että oleellisin haaste alalla on tällä hetkellä se, miten yleisö löytäisi museoiden hyvät näyttelyt.

– Palautekyselyissä kiitetään aina sisältöä eikä kehitysideoita oikein tule. Viesti on tulkittavissa niin, että tuote on sinällään kunnossa, muttei välttämättä kaikkien tiedossa, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii.