Ulkonäön haukkumista ja WhatsApp-ryhmässä väkisin pitämistä – alakoululaiset kokevat monenlaista kiusaamista netissä

Satoja kertoja yössä piippaava puhelin vie koululaiselta yöunet. Lasten mielestä netissä käyttäytymisestä pitäisi puhua kouluissa enemmän.

internet
Anonyymi kuva lapsesta, joka pelaa/viestittelee kännykällä
Timo Heikura / Yle

Nettikiusaamisesta ja netissä käyttäymisestä pitäisi puhua nykyistä enemmän kouluissa. Tätä mieltä on alakoululaisista koostuva Lappeenrannan lasten parlamentti.

Itä-Suomen koulua käyvä 5.-luokkalainen Aada Silander kertoo, että netissä kiusataan eri tavoin.

– Haukutaan toisen ulkonäköä. Esimerkiksi vaatteita sanotaan huonoiksi. Voidaan myös sanoa, että olet tosi huono koulussa, Silander mainitsee esimerkkeinä.

Jos lähden ryhmästä niin minut lisätään siihen uudestaan.

Aada Silander

Silander käyttää itse puhelimellaan viestisovellus WhatsAppia, kuvapalvelu Instagramia sekä nettiselainta. Häntä itseään on kiusattu niin, että WhatsApp-ryhmässä on lähetelty viestejä yöllä.

– Jos lähden ryhmästä niin minut lisätään siihen uudestaan, vaikka sanon, etten halua, koska keskellä yötä tulee viestejä.

Silander on saanut myös ketjuviestejä, vaikka on kieltänyt niiden lähettämisen.

Viestejä tuli keskiyöhön asti, enkä saanut unta.

Leevi Hautaniemi

Puhelin voi piipata satoja kertoja

Kaukaan koulun 5.-luokkalaiselle Leevi Hautaniemelle yölliset viestittelyt ovat myös tuttuja.

– Riippuu ryhmästä, missä sitä tapahtuu. Viime yönä ei tullut, koska poistuin illalla ryhmästä. Halusin pitää puhelimessa äänet päällä herätyksen takia. Sitä edellisenä yönä tuli viestejä keskiyöhön asti, enkä saanut unta.

Hautaniemi ei edes jaksa katsoa kaikkia viestejä, sillä niitä tulee hänen mukaansa yön aikana satoja.

– Siellä vain jutellaan, mutta en tiedä, mistä.

Oppilaiden mukaan häiritsevaa viestittelyä voi estää poistumalla WhatsApp-ryhmästä, mykistämällä ryhmän tai laittamalla puhelimen äänettömälle.

– Jos poistut ryhmästä niin monet voivat haluta, että olet ryhmässä ja lisätä sinut siihen uudelleen, Hautaniemi kuitenkin huomauttaa.

Instagramissa puolestaan voi kiusaajan blokata eli estää häntä näkemästä kuvia enää.

Itä-Suomen koulun 5. luokalla käyvän Anni Taipale sanoisi kiusaajalle suorat sanat.

– Varmaan sanoisin hänelle, että voitko lopettaa, tuo ei tunnu kivalta. Kiusaajan pitää ymmärtää, että hänen pitää lopettaa, että se ei ole oikein, Taipale toteaa.

Lappeenrannan lasten parlamentin mielestä kiusaajalle suoraan puhumisen lisäksi kiusaamisesta kannattaa kertoa myös aikuisille.

Asia pitäisi pystyä esittämään suoraankin

Välillä kiusaamista on kuitenkin hankala määritellä. Joku voi kokea kiusaamiseksi asian, joka toisen mielestä ei kiusaamista ole.

Oppilaat eivät myöskään välttämättä ajattele, mitä nettiin kirjoittavat tai millaisia kuvia sinne laittavat.

Kiusaajan pitää ymmärtää, että hänen pitää lopettaa, että se ei ole oikein.

Anni Taipale

Hyvä ohjenuora lasten parlamentin mielestä onkin, että sellaisia asioita voi laittaa nettiin, jotka voivat olla siellä vielä kymmenen vuoden jälkeenkin ja jotka voi sanoa toiselle suoraankin.

Anni Taipaleen mielestä netissä toimimisesta ei nykyään puhuta hirveän paljon.

– Ainakaan tarpeeksi. Harva nauraa vanhemmilleen, että "lisäsin sen sata kertaa siihen ryhmään, vaikka se ei halua olla siinä", Anni havainnollistaa.

Myös vanhemmat tarvitsevat lasten mielestä opastusta siihen, miten vanhemmat voivat seurata lastensa olemista netissä.