Päätoimittajalta: Herlinin viesti hukkui löysän Yle-heiton alle

Sanoma Osakeyhtiön Antti Herlinin tarkoitus oli todennäköisesti haastattelussaan vaatia poliitikoilta digitaalisten lehtien arvonlisäveron alentamista kymmeneen prosenttiin, mutta huomio kiinnittyi Yle-heittoon, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Kotimaa
Atte Jääskeläinen
Atte JääskeläinenYle

Sanoma Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin antoi Helsingin Sanomille viikko vaalien jälkeen haastattelun. Viesti oli osoitettu poliitikoille. Herlinin mukaan media jakautuu kolmeen kastiin: Veroja välttelevään ulkomaiseen, veroja maksavaan kotimaiseen ja veroilla rahoitettuun Yleisradioon.

Herlinin tarkoitus oli todennäköisesti vaatia poliitikoilta digitaalisten lehtien arvonlisäveron alentamista kymmeneen prosenttiin, mutta huomio kiinnittyi Herlinin Yle-heittoon.

Herlin piti epäreiluna sitä, että Sanoma Osakeyhtiö maksaa 24 prosentin arvonlisäveroa, joka menee Yleisradion rahoittamiseen. No, arvonlisäveron maksaa asiakas tuotteen hinnassa, eikä se mene miltään osin Ylen rahoittamiseen. Yle rahoitetaan Yle-verolla, jota Sanomien Suomen-yhtiöt maksavat niin vähän että sitä ei tilinpäätöksistä erota.

Herlinin haastattelu oli kuitenkin harvinainen ja tarjosi uuden sytykkeen Yle-keskustelulle. Maasto on sille altis.

MTV ilmoitti juuri ulkoistavansa uutistoimituksensa ja suunnittelee vähentävänsä neljänneksen uutistoimituksestaan. STT on menettänyt asiakkaitaan ja vähentää väkeä. Alma Media myi tappiota tehneen Kainuun Sanomat, jossa irtisanotaan nyt rajusti. Turun Sanomat aloittaa ties kuinka monennet yt-neuvottelut.

Poliitikoilta tilanne vaatii kylmäpäisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Paniikki on niin suuri, että Ylestä tehdään taustakeskusteluissa häpeämättä mediamaailman mörkö. Yle-väitteitä esitetään tarkistamatta tai jopa tietoisesti harhaanjohtavasti

Näissä oloissa on taas alettu toistaa lehdistön vanhaa väitettä, että ongelmien syynä olisi Yleisradion "ilmainen" tarjonta. Kannattaa kuitenkin hetki pohtia faktoja, ennen kuin mitään väittää.

Miksi MTV:llä on talousongelmia? Ensinnäkin siksi, että Suomen taloudessa menee huonosti, ja mainokset menevät ylipäätään heikosti kaupaksi. Toiseksi siksi, että tätä pienenevää mainoskakkua on tullut jakamaan joukko koti- ja ulkomaisia uusia kilpailjoita: Televisioon Foxin kaltaisia uusia kanavia, verkkoon vaikkapa Google ja Facebook. Kolmanneksi siksi, että MTV:tä painavat monivuotiset, erittäin kalliit urheiluoikeussopimukset, joita vastaavia uusia maksu-tv-asiakkaita ei koskaan tullutkaan.

Mikään näistä ei ole Ylen syy. Ylen markkinaosuus televisiossa ei ole kasvanut. Yle on pitänyt tarkkaan huolta, ettei urheiluoikeuksien hintataso ainakaan Ylen toimin nouse.

Miksi STT:llä on ongelmia? Siksi, että se on menettänyt sanomalehdistä useita asiakkuuksia, Helsingin Sanomien jälkeen Kaakkois-Suomen sanomalehdet, joille uutiset myykin nyt HS. Tilattavat sanomalehdet ketjuuntuvat nyt keskenään luodakseen uutta arvokasta sisältöä maksumuurin taakse, kun STT:n jutut julkaistaan lukuisilla ilmaisilla uutissivuilla. Se ei kannusta maksamaan STT:lle lisää.

Miksi Kainuun Sanomilla on ongelmia? Siksi että Kainuun talous ei enää riitä kannattelemaan 7-päiväistä sanomalehteä. Yle Kainuu ei verkkopalveluineen ole lehdelle sen suurempi uhka paikallisesti kuin se on ollut aikoina, jolloin lehdellä vielä meni hyvin.

Kaikki nämä ovat esimerkkejä yksityisen median rakennemuutoksesta, joka on dramaattinen. Poliitikoilta tilanne vaatii kylmäpäisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Paniikki on niin suuri, että Ylestä tehdään taustakeskusteluissa häpeämättä mediamaailman mörkö. Yle-väitteitä esitetään tarkistamatta tai jopa tietoisesti harhaanjohtavasti.

Ylellä ei ole palveluksessaan kolmannesta Suomen toimittajista, kuten Turun Sanomissa väitettiin. Norja ei ole ottamassa käyttöön erillismaksua yleisradioyhtiön verkkosivuille, vaan siellä on tehty tällainen ehdotus, joka on laajasti tyrmätty.

Yle ei koskaan ole edes saanut käyttöönsä jatkuvasti toistettua "500 miljoonaa", vaan arvonlisäveron jälkeen huomattavasti pienemmän summan, 462 miljoonaa euroa. Ylen tulot eivät neljään vuoteen ole eri syistä kasvaneet.

Ylen osuus Suomen viestintämarkkinasta on hieman yli kymmenen prosenttia ja sähköisestä viestinnästä noin kolmannes. Nopeimmin kasvaneita viestinnän sektoreita kymmenessä vuodessa ovat olleet kaupallinen televisio ja internet-mainonta, ei Yle.

Tuoreet tutkimukset Norjasta ja Ruotsista kertovat, että yleisradioyhtiön verkkopalvelu ei pilaa yksityisten mediayhtiöiden ansaintamahdollisuuksia.

Ennakkotiedot arvostetun ja riippumattoman SOM-instituutin tutkimuksesta Ruotsista kertovat järisyttävän uutisen: Vaikutus onkin päinvastainen. Yleisradioyhtiöiden verkkosisällöt houkuttelevat asiakkaita myös kaupallisiin verkkopalveluihin ja tukevat niitä.

Tästä ei ole uutisoitu Suomen lehdistössä vielä mitään.

Atte Jääskeläinen
Johtaja, vastaava päätoimittaja
Yle, Uutis- ja ajankohtaistoiminta