Yllättävän harva suomalainen varautuu toimintakyvyttömyyteen kun on vielä tolkuissaan

Tiedätkö, kuka hoitaa asiasi sitten, jos et itse syystä tai toisesta pysty ilmaisemaan tahtoasi? Oletko varautunut siihen, että se tilanne voi tulla vastaan jo huomenna? Vain harva suomalainen varautuu mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen tekemällä hoitotahdon tai edunvalvontavaltuutuksen.

Kotimaa
Kaksi naista kilistelee shampanjalaseja.
Nina Keski-Korpela / Yle

Joukko hämeenlinnalaisia ikäihmisiä kokoontui ravintolaan ensimmäisen Airo-työpajan päätöstilaisuuteen viinilasillisten äärelle skoolaamaan hyvälle vanhuudelle. Vilkkaasti keskusteleva ryhmä oli käynyt läpi prosessin, jossa oli jaettu tietoa muun muassa hoito- ja hoivatahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Kukin osallistuja on pohtinut valmiiksi ja kirjannut ylös, miten haluaa itsensä ja asiansa hoidettavan siinä vaiheessa, jos oman tahdon ilmaiseminen tai omien asioiden hoitaminen ovat jostain syystä tulleet mahdottomiksi.

Työpajaan osallistuneita Rauha Soinilaa ja Marjatta Keinoa Hämeenlinnasta työpaja auttoi hoitamaan kuntoon asiat, joiden ajattelemistakin mielellään lykätään tehtäväksi "sitten joskus".

– Jo pidemmän aikaa olin ajatellut, että käytännön asiat tulevaisuutta varten pitäisi hoitaa, mutta se oli aina siirtynyt ja siirtynyt. Työpajatapaamisissa päätin hoitaa kaikki edunvalvontaan ja testamentteihin liittyvät asiat kuntoon, pohti Rauha Soinila.

– Minua askarrutti hoitotestamentin teko ja olin jo ollut lakimieheenikin yhteydessä. Halusin turvata ettei lapsille jäisi liian suurta taakkaa siitä, mitä äiti on tahtonut, kertoi Marjatta Keino.

Soinila kannustaa muitakin ryhtymään valmisteluihin, vaikka oman loppuelämän ajattelu tuntuisi vaikealta.

– Kaikista tärkeintä olisi hoitaa asia kuntoon jo huomenna. Ei yhtään kannata viivytellä eikä siirtää, koska kukaan ei voi tietää tulevaisuudesta, vain menneisyys on selvillä. Kehottaisin hoitamaan asiat: helpottaa suunnattomasti, kun ne on tehty, sen olen omakohtaisesti todennut. Valtava helpotus, kun asiat on järjestyksessä.

– On turvallinen tunne kun tämä on tehty ja se on helpotus omaisille, säestää Marjatta Keino.

Edunvalvontavaltuutus eri asia kuin edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutus ry:n puheenjohtaja, lakimies Vesa Anttilan mukaan edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan eli holhoukseen.

– Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen asiakirja, jonka avulla on mahdollista valita, kuka hoitaa omat asiat sen jälkeen, kun oma toimintakyky on menetetty. Valtuutus on väline, jolla läheisen on mahdollista hoitaa asiat mehdollisimman helposti ja joustavasti. Valtuutus on väline välttää edunvalvontaan joutuminen. Näiden kahden sanan samankaltaisuus sekoittaa tosi paljon niin ikäihmisiä kuin hyvinvointialan ammattilaisia, lääkäreitä ja hoitajia. Edunvalvontavaltuutuksella läheinen voi hoitaa toisen asiat ilman viranomaisen eli maistraatin valvontaa.

Valtuutuksen laatimisen yhteydessä on tärkeää valita itselleen erityisen luotettu henkilö, joka osaa ja pystyy hoitamaan omat asiat ilman säännöllistä valvontaa tai tilivelvollisuutta viranomaisen suuntaan, muistuttaa Anttila.

– Jos tekee väärän valinnan, ja valtuutettu ryhtyy toimimaan oman etunsa nimiin, niin väärinkäytöksen huomaavat voivat ilmoittaa asiasta maistraattiin. Maistraatti tutkii ja selvittää, onko valtuutettu toiminut velvollisuuksiensa vastaisesti.

Edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen, toimintakykyisenä.

– Se on kuin vakuutus, toivotaan, ettei sitä ikinä tarvita. Jos kuitenkin valtakirjan laatija tulee toimintakyvyttömäksi, valtakirja saa oikeudellisen voiman vasta maistraatin hyväksynnän jälkeen. Maistraatti hyväksyy ja vahvistaa valtakirjan voimaan lääkärinlausunnon perusteella, jossa lääkäri toteaa, että henkilö on menettänyt toimintakykynsä. Vasta tämän vahvistuksen jälkeen läheinen voi tällä yhdellä asiakirjalla hoitaa kaikki valtakirjassa mainitut asiat, kertoo Anttila.

Hoitotahto ja hoivatahto

Airo-työpajan vetäjä Tiina Kuopanportti kertoo, että työpajoissa selvitetään eri vaihtoehtoja ja laaditaan esimerkiksi edunvalvontavaltuutus.

– Tiedot ovat tosi tärkeitä omaisille. Kun on itse menettänyt toimintakykynsä, joku toinen joutuu asioita hoitamaan henkilön puolesta. Kun tiedot ja toiveet on valmiiksi koottu, on paljon helpompaa lähteä asioita hoitamaan, kun ne on mietitty valmiiksi.

– Tämä on raskas ja vaikea aihe, josta ei puhuta. Toimeen tarttumisen kynnys tuntuu olevan korkea. Työpajoissa yritetään kynnys madaltaa, että voi kysyä ja kehtaa kysyä, että tulee varmasti ne aidot ja merkitykselliset asiat sitten tehtyä, Kuopanportti kertoo.

Hoitotahto on hoitohenkilöstöä velvoittava asiakirja, muistuttaa Kuopanportti.

– Hoitajien ja lääkärien on toimittava potilaan tahtoa noudattaen. Hoivatahdossa taas voi toivoa asioita, jotka tekevät elämisestä elämisen arvoisen, eli laatua. vaikka terveydentila olisi mikä tahansa, on monia asioita, millä elämänlaatua voi tuottaa. On tärkeää, että ne on etukäteen itse mietittyjä, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita.

Toimintakyvyttömyyteen ei juuri varauduta

Vain harva suomalainen varautuu mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen tekemällä hoitotahdon tai edunvalvontavaltuutuksen, kertoo Vesa Anttila.

– Hoitohenkilökuntaa velvoittava kirjallinen hoitotahto on tilastojen mukaan vain noin kymmenellä prosentilla suomalaisista. Vielä harvemmalla on edunvalvontavaltuutus: viime vuonna uusia vahvistettiin vain 500.

Kaikkiaan edunvalvontavaltuutuksia on tällä hetkellä voimassa noin 1 700 koko Suomessa.

– Kuinka moni ikääntynyt menettää kuitenkin toimintakykynsä? Työtä on vielä paljon edessä, mutta työ on hyvässä vauhdissa, sanoo Anttila.