Avokonttorin ärtynyt ja tyly työkaveri saattaakin kärsiä melusta – tutkija muistuttaa yhteisistä pelisäännöistä

Avokonttoreissa työskentelevät tunnistavat tutun ongelman: pitäisi soittaa luottamuksellinen työpuhelu, mutta ympärillä on liikaa kuuntelevia korvia. Tai työkaveri saattaa tulla notkumaan sermille juuri, kun yrität keskittyä. Eniten häiritsee puhe: pelkkä toisten käymien keskustelujen kuuleminenkin haittaa työntekoa. Kansainvälisenä melutietoisuuden päivänä kannattaakin pohtia omaa äänenkäyttöään maisemakonttorissa.

Kuva: Yle

Vanhempi tutkija Valtteri Hongisto Työterveyslaitokselta tutkii parhaillaan Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa kahden yrityksen muuttoa huonetoimistosta monitilatoimistoon. Tarkoituksena on selvittää monitilatoimiston vaikutuksia työhyvinvointiin. Kun monitilatoimistot ovat verrattain uusia, tutkimustietoa ei ole vielä kovin paljon julkaistu. Tämäkin työ on vasta alussa ja tuloksia saadaan mahdollisesti ensi vuoden keväällä.

Avokonttoreissa työskentelevien määrää ei ole selvitetty, mutta Hongisto kertoo 19-vuotisella urallaan nähneensä satoja avokonttoritiloja. Tällä perusteella Hongisto arvioi, että yli puolet toimistotyöntekijöistä tekee työtä avotoimistoissa.

– Monitilatoimistot ovat tulleet tavaksi ratkaista ongelmia. Kehitys menee parempaan suuntaan, ei ainakaan huonompaan, hän arvioi.

Maisemakonttorimelu on kuitenkin yhä monen toimistotyöntekijän arkea, kertoo Valtteri Hongisto.

– Tutkimustietoa on käytettävissä niistä toimistoista, joissa me olemme tehneet selvityksiä, ja näyttäisi siltä, että tilanne ei ole hirveästi muuttunut. Perinteisen avotoimiston, missä ei ole puhelinkoppeja tai vetäytymistiloja, ongelmat ovat yhä samat kuin 20 vuotta sitten. Ongelma on se, että noin 50 prosenttia työntekijöistä kokee melun häiritsevänä. Melussa ei voi tehdä keskittymistä vaativia töitä ja luottamuksellisia keskusteluja on vaikea käydä.

Melussa ei voi tehdä keskittymistä vaativia töitä ja luottamuksellisia keskusteluja on vaikea käydä.

Valtteri Hongisto

– Toki on paljon yksilöllisiä eroja. Jotkut ajattelevat, että melu on ok ja jotkut eivät pysty tekemään oikein mitään, Hongisto kertoo.

Melu haittaa erityisesti huonokuuloisia. Mitä monimutkaisempaa työ on, sitä enemmän melu häiritsee. Melu toimistoissa lisää ärtyneisyyttä ja epäystävällisyyttä ja vähentää auttamishalua. Merkitystä on silläkin, kuka puhuu ja mitä hän puhuu. Ongelma ei siis ole melutaso sinänsä, sillä se ei juuri ylitä 65:tä desibeliä, kertoo Hongisto.

– Melutaso ei ole ongelma, vaan se, jos puhe erottuu siellä, missä joku haluaisi keskittyä. Järkevästi tiimiytetyissä avotoimistoissa melu ei haittaa, koska se on oman tiimin puhetta, mikä kuuluu.

Puhelinkopit, toimistoetiketti ja erilaiset rakenneratkaisut avuksi

Miten tilannetta voitaisiin parantaa? Monitilatoimistoissa yhden hengen työhuoneisiin voi vetäytyä työskentelemään keskittymistä vaativissa tilanteissa, mutta huoneita ei voi tuhottomasti rakentaa, pohtii Hongisto.

Työterveyslaitos tutkii avokonttorien toimivuutta laboratorioympäristössä. Kuva: Työterveyslaitos

– Tärkeitä ovat peiteäänen käyttö ja ääntä vaimentavan materiaalin käyttö katossa, seinillä ja seinäkkeissä. Myös tekstiilimatot vähentävät meteliä. Seinäkkeillä sinänsä on vähiten merkitystä akustiikkaan. Jos muut asiat on tehty hyvin, voi sermiä korottamalla saada lisää äänenvaimennusta, mutta jos sisustussuunnittelija sanoo, että sermi on ruma, niin ei sitä sitten laiteta, naurahtaa Hongisto.

– Onko tärkeämpää saada työt tehtyä kuin se, että tila on avara? Korkea ja avara tila voi näyttää hienolta, mutta jos puhe haittaa töitä, on avaruudesta vain haittaa.

Toimiston käyttäytymisetiketti on erittäin tärkeä osa melunhallintaa. Joissain toimistoissa ei ole mitään yhteisiä pelisääntöjä, ja häiriökäyttäytyminen voi olla yleisempää. Toisissa toimistoissa taas otetaan muiden työrauha huomioon.

– Sovitaan esimerkiksi keinoista, millä ilmoitetaan, ettei henkilöä saa häiritä. Monitilatoimistoissa on ohjeet eri tilojen käytöstä ja niiden varauksista, eli missä saa hölistä ja missä ei, kun tila koostuu erilaisista työpisteistä.

– Eräällä työpaikalla henkilö oli vuorannut työpisteensä kattoon asti tyhjillä pahvilaatikoilla niin, että siinä oli melkein huone. Hän oli tympääntynyt avotoimistoon, naurahtaa Hongisto.

Työtyytyväisyyteen vaikuttaa, kun saa vaikuttaa

Siirtyminen huonetoimistotilasta avotoimistoon saattaa aiheuttaa pienoisen sopeutumiskriisin, ellei muuttoa hoideta hyvin. Hongiston mukaan työtyytyväisyys ei kovin herkästi heilahda työtilan mukaan, kunhan tilassa on katto ja lämmitys päällä.

– Enemmänkin vaikuttaa johtaminen, palkka, työn luonne ja työhön vaikuttamismahdollisuudet. Eräässä tapauksessa kuitenkin havaitsimme, että kun työntekijät pääsivät itse vaikuttamaan työtilan muutokseen ja osallistumaan siihen, niin työtyytyväisyyskin nousi. Johto antoi kaikkien vaikuttaa lopputulokseen aiempaa paremmin ja näin työtyytyväisyyskin parani.

– Eli se, miten tilan muutos tapahtui, vaikutti enemmän kuin itse tilan muuttaminen. Jos saa kokemuksen vaikutusmahdollisuudesta, se parantaa työtyytyväisyyttä, Hongisto muistuttaa.