Tuomio-ilta: "Ajattelin, että erakoidun mieluummin kuin laitostun"

Ajankohtaisen kakkosen Tuomio-illan toisella tunnilla keskusteltiin rikosten sovittamisesta ja vankilan vaikutuksesta.

Kotimaa
Tuomio-illan vieraita studiossa
Kati Laukkanen/Yle

Murhasta tuomittu rap-artisti Elinkautinen totesi, ettei kaikkia rikoksia voi sovittaa.

– Mikään vankilassa vietetty aika ei tuo uhria takaisin. Haluan omasta puolestani pyytää anteeksi uhrin omaisilta.

Vankeustuomion yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutus herätti vilkasta keskustelua studiossa.

– Usein puhutaan vankeuden pituudesta, mutta ei sen sisällöstä. Tuomitulla pitäisi olla mahdollisuus päästä eteenpäin elämässään. Uusintarikollisuutta ei ehkäistä pidentämällä tuomioita, totesi Oikeusministerissä apulaisosastopäällikkönä työskentelevä Aarne Kinnunen.

Asianajaja Heikki Lampela piti vankilaa vanhentuneena rangaistuskäytäntönä. Uhreja autetaan hänen mukaansa parhaiten kiinnittämällä huomiota syihin rikosten takana.

– Siten yritetään välttää, ettei tule seuraavia uhreja. Yhdysvalloissa on kovennettu vankilarangaistuksia, joka on aiheuttanut sen, että rikokset ovat raaistuneet ja lisääntyneet määrällisesti.

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sdp) piti vankeusrangaistusta tarpeellisena, mutta otti kantaa vankilan sisällä tapahtuvaan kuntoutukseen.

– Rikollisia ei pidä hyysätä, mutta vapauden menettäminen on rangaistus. Rangaistuksen aikana pitää kiinnittää huomiota siihen, millaisena ihmisenä hän lähtee vankilasta. Onko hän vaaraksi itselleen ja muille. Painopisteen pitäisi olla siinä, miten ihminen saadaan kuntoutumaan.

Vankilan arki vaihtelee

Vangit Elinkautinen ja Eikka Lehtosaari kertoivat omista vankilakokemuksistaan. Kolmoismurhasta 17 vuotta vankilassa istunut Lehtosaari sanoi olevansa nyt Kylmäkosken vankilassa suljetulla osastolla omasta tahdostaan.

– 23 tuntia vuorokaudessa koppihoitoa, tunti liikuntaa. Ajattelin, että erakoidun mieluummin kuin laitostun.

Elinkautinen puolestaan on suorittanut murhatuomiostaan yli 10 vuotta, ja on tällä hetkellä avovankilassa.

– Käyn siviilissä koulua joka päivä ja koitan raivata tieni takaisin yhteiskuntaan.

Miesten mukaan pitkäaikaisvankien mahdollisuudet kouluttautua ovat heikot, eikä kuntoutus tai terveydenhuolto toimi. Lehtosaari totesi vankiloiden välillä olevan suuria eroja siinä, miten vankeja kohdellaan. Hän on tehnyt useita kanteluita vankilaviranomaisten toiminnasta.

– Rangaistusaika on tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Kaikista tärkeistä asioista voi tehdä valituksen, esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle, totesi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.