Nykyajan duunari on alipalkattu nainen?

1950-luvulla Suomen yleisin ammatti oli metsätyömies, mutta nyky-Suomen työmarkkinoilla ei työmiestä eli duunaria enää häävin tunneta. Tämän päivän duunareiksi voi luokitella matalapalkkaiset naiset, esimerkiksi siivoojat, lähihoitajat ja kaupan kassat, vahvistaa työväen historiaa tutkinut professori. Myös naisvaltaisten ammattiliittojen edustajat mieltävät vielä palkansaajansa duunareiksi.

Kotimaa
Espoo pani ulkoistukset jäihin.
Sanna Kähkönen / Yle

Työläisidentiteetti ja duunarius ovat häviämässä, mutta silti Suomen ammattiosaajistakin vielä duunareita löytyy, ainakin matalapalkkaiselta hoitoalalta, sanoo poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä.

Myös ammattiliitoista vakuutetaan, että työelämässä huhkii vielä duunareita, etenkin Palvelualojen ammattiliitossa sekä Suomen lähi- ja perushoitajienliitossa.

PAMin Kokkolanseudun ammattiosaston puheenjohtaja ja myyjä Matleena Huusko on hoitanut pestiä 12 vuotta.

Hänelle duunari on alipalkattu ja osa-aikainen nainen.

– Duunari elää kädestä suuhun, koska sillä on pieni palkka. Se paiskii töitä monessa paikassa ja yrittää saada kokopäivätyön, jolla tulee eletyksi, hahmottelee Huusko oman ammattialansa työläisen eloa.

Lisäksi duunarin ominaisuuksiin Huusko liittäisi seuraavaa: työmyyrä, joustava ja tehokas. Sopimuspaperissa duunarilla lukee osa-aikainen tai sitten nollatyösopimus.

Huusko edustaa PAMissa muun muassa siivoojia, kaupan, varastoalan sekä ravintolapuolen työntekijät, muun muassa kokkeja ja tarjoilijoita.

Paperimiesten luokittelu duunareiksi särähtää Huuskon korvaan.

Duunari elää kädestä suuhun, koska sillä on pieni palkka.

PAMin Kokkolanseudun puheenjohtaja Matleena Huusko

– Nehän tienaavat tuplasti meihin verrattuna, ei ehkä ihan perusduunari, Huusko heittää.

Vähän palkkaa ja arvostusta?

Muun muassa lähi- ja perushoitajia edustavan Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä yhteiskunta on jäänyt jälkeen työn muutoksessa ja arvostamisessa.

– Tänä päivänä arvostetaan enemmän koneita ja digitalisaatiota kuin ihmistä. 2010-luvun duunareita ei oikein arvosteta. Vaikka luulisi niin, kun ylläpidetään elämää ja ihmisten hyvinvointia, Paavola kummastelee.

Puheenjohtajalla on duunareille ytimekäs määritelmä:

Vaikka tienaa kuinka paljon, voi silti olla duunari. Kyllä duunari saa olla varakaskin

SAK:n aluetoimitsija Katja Kaivonen

– He tuottavat työllään palveluita kunnille. Eivät istu kokouksissa tai suunnittele, linjaa Paavola.

"Tilipussi ei sanele, kun on työläinen"

SAK:n Vaasan toimipisteen aluetoimitsija Katja Kaivosen mukaan tilipussi ei tee duunaria.

Hänen duunarimääritelmänsä on laajempi, niin kuin SAK:n edustamien liittojen kirjokin. SAK edustaa yli miljoonaa suomalaista palkansaajaa aina paperityöläisistä teatterialan osaajiin.

– Vaikka tienaa kuinka paljon, voi silti olla duunari. Kyllä duunari saa olla varakaskin.

Pelkkä fyysisesti rasittava työ ei voi olla SAK:n aluetoimitsijan mielestä duunarin määre.

– Kyllä konttorissakin työskentelevä voi olla työläinen.

Kaivonen antaisi duunarin natsat niin lähihoitajalle, siivoojalle kuin paperityöntekijällekin. Muun muassa heidän oikeuksiaan SAK ajaa.

– Paperityöntekijät olivat se duunareiden perimmäinen määritelmä, vaikka nykyisin se taitaa tarkoittaa jotain muuta, Kaivonen kommentoi.