Suodattamaton puhe kertoo yhteiskunnan muutoksesta – "Nykyään on ikään kuin sallittua sanoa"

Tuntuuko siltä, että kynnys kertoa mielipiteensä toisen valinnasta hyvinkin reippaaseen sävyyn on madaltunut? Vihakouluttajan mukaan omia mielipiteitä osataan nykyään arvostaa, mutta kolikon kääntöpuolena on se, että sanottua tulee silloinkin, kun ei ehkä pitäisi. Viestintäkouluttajan mielestä sivistys on heitetty syrjään ja omaa statusta nostetaan määrittelemällä oma mielipide oikeaksi.

Kotimaa
Ihmiset keskustelevat keskenään.
Hanna Lumme / Yle

Oma näkemys, valinta tai mielipide tuntuu nykyään olevan hyvinkin vapaata riistaa. Erilaista näkemystä ei ymmärretä eikä ymmärtämättömyyttä suinkaan aina kätketä vakan alle. Päinvastoin, viestintäkouluttajan mukaan moni ajattelee, että hänen ajatuksensa on totta. Ja hänellä on oikeus sanoa se, kuvaa kouluttaja Ritva Enäkoski:

– Me olemme nostaneet itsemme jumalan asemaan. Totta kai jokaisella on oikeus luoda arvonsa ja pitää niistä kiinni. Hienotunteisuus ja sivistyneisyys on kuitenkin sitä, että kuuntelee toista ja arvostaa tätä.

Sanomisen helppoutta ovat ruokkineet yhteiskunnan muutoksessa ainakin lisääntynyt kiire ja muutokset kasvatuksessa, arvioi työnohjaaja, yhteisöpedagogi ja vihakouluttaja Jari Koponen.

– Yhteiskunnassa on ollut vauhti päällä jo pitkään. Aina on kiire jonnekin, ja kun on kiire, kadottaa yhteyttä itseensä samalla.

Kiire johtaa tiukkoihin tilanteisiin, joissa ärsytyspisteet raapiutuvat helposti auki. Toisaalta turvallinen kehitys on kyseenalaistunut ja epävarmuus kasvanut. Turvattomuus taas lisää sietokyvyn alentumista.

Kasvatus on vapauttanut mielipiteet

Jari Koponen muistuttaa, että myös kasvatus on muuttunut. Ennen oli parempi pitää mielipiteet itsellään. Sittemmin lapsia on jo pitkään kannustettu ilmaisemaan mielipiteensä

– Se on hieno asia. On ymmärretty, että lapsella on omat ajatukset ja mielipiteet ja niden arvostaminen lisää itsetuntoa. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli: se herkistää sanomaan tilanteissa, joissa aiemmin ei sanottu.

Koponen sanoo, että on hyvä pyrkiä tunnistamaan tällaista käytöstä itsessä ja vaikka lapsissaan. Sitten voi pohtia, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja voisi kehittää.

On ymmärretty, että lapsella on omat ajatukset ja mielipiteet ja niden arvostaminen lisää itsetuntoa.

Yhteisöpedagogi ja vihakouluttaja Jari Koponen

Vaikka matalan kynnyksen puhetta käydään paljon sosiaalisessa mediassa, alustaa Koponen ei syytä. Some tuo vain esille asioita, jotka ennen pysyivät piilossa. Se on myös harjoitteluareena, niin hyvässä kuin pahassa. Silti se on vain väline.

– Tämä on monen tekijän summa. Nykyään on ikään kuin sallittua sanoa. Jossain vaiheessa on ihailtukin suorapuheisuutta: että ihmiset ovat rohkeita kun sanovat suoraan. Se on huolestuttava ilmiö.

"Sivistys on toisen kuulemista"

Viestintäkouluttaja Ritva Enäkosken mukaan nykyään on vallalla käsitys, että nyt on lupa sanoa enemmän kuin ennen. Sivistys on heitetty syrjään ja ihminen on nostanut itsensä jumalan asemaan:

– Ajatellaan, että se mitä minä ajattelen, on totta. Ja minulla on oikeus sanoa se.

Hän muistuttaa, että jokaisella on toki oikeus arvoihinsa. Sivistys on kuitenkin toisen kuuntelemista ja arvostamista.

Enäkoski nostaa yhdeksi erilaisuuden hyväksymisen kauneimmista esimerkeistä avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan ja piispa Juha Pihkalan tv-keskustelun uskonnosta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Keskustelun lopuksi Valtaoja sanoi: Kun me kuolemme, toinen meistä yllättyy.

Kun sanon: kuinka sinä voit tuolla tavalla ajatella, olen sinun yläpuolellasi – koska minä ajattelen oikein.

Viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski

– Siinä on hieno tapa ajatella: en ole samaa mieltä, mutta arvostan.

Diplomaattisuus ja toisen asemaan asettuminen alkavat Enäkosken mukaan olla hakusessa. Kärjekästä oman mielipiteen esiintuontia kouluttaja pitää statuksen nostoleikkinä:

– Kun sanon: kuinka sinä voit tuolla tavalla ajatella, olen sinun yläpuolellasi – koska minä ajattelen oikein.

Enäkoski korostaa, että hyvää vuorovaikutusta ei synny, jos lähtee siitä ajatuksesta, että minä kyllä tiedän, osaan ja ymmärrän ja minulla on valta sanoa.

– Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi.