Mammahauki kantaa vatsassaan miljoonia mätimunia – kalojen kutuaika on menossa

Kalojen kutuaika on parhaillaan käynnissä ja arvioiden mukaan se on päässyt alkamaan jo noin pari viikkoa sitten. Tänäkin vuonna ollaan aikaisessa, sillä talvi oli lyhyt ja vähäluminen. Suurin ryysis puroissa on jo pikku hiljaa ohi.

kalat
Tällä nousupurolla kalojen pitää mennä tierummun läpi päästäkseen kutulammelle. Mammahauki lepää vähän.
Tällä nousupurolla kalojen pitää mennä tierummun läpi päästäkseen kutulammelle. Mammahauki lepää vähän.Jarkko Heikkinen/Yle

Kun on kerran nähnyt läheltä miten pikkupuro täyttyy ylöspäin pyrkivistä särjistä ja ahvenista, ei sitä näkyä hevin unohda. Ja kalojen nousun kutulammelle haluaa nähdä uudestaan.

Tällä hetkellä kutuaika on vielä meneillään, mutta suurin nousuruuhka on todennäköisesti jo mennyt ohi, arvelee vaasalainen yrittäjä ja kalastusopas Jukka Viita-aho.

Särjet ja ahvenet nousevat kutulammelle ensimmäisinä.
Särjet ja ahvenet nousevat kutulammelle ensimmäisinä.Jarkko Heikkinen/Yle

– Kun kutuaika alkaa, ensin menevät ahvenet ja särjet ja pienemmät hauet, ne ovat uroksia. Perässä tulevat sitten isot mammahauet, joita nuoret uroshauet odottavat, kertoo Viita-aho.

Ja kuin tilauksesta iso mammahauki lepäilee purossa, kiven suojassa. Viita-aho arvioi sen noin kolmikiloiseksi ja muodosta näkee, että sillä on mahanalus täynnä.

– Siellä on miljoonia mätimunia ja se on nyt menossa jatkamaan sukua tuonne kauemmas kutulammelle, tietää Viita-aho.

Vähän vettä, mutta nousu onnistuu

Talvi oli vähäluminen, joten puroihin on tullut varsin vähän sulamisvettä. Purolla, jossa olemme, on vettä matalimmillaan vain muutamia senttejä. Ison mammahauenkin vatsa laahaa puron pohjassa ja hauen selkä on lähes kokonaan veden yläpuolella.

– Purot ovat kuivia, mutta kyllä kalat sinnittelevät ylös, jopa vähän kuivallakin maalla. Sitkeyttä se vaatii, että kovia taistelijoita ovat! , kehuu Jukka Viita-aho.

Kolmikiloinen mammahauki levähtää nousun aikana tierummun sisällä. Sieltä on pääsy kutulammelle.
Kolmikiloinen mammahauki levähtää nousun aikana tierummun sisällä. Sieltä on pääsy kutulammelle.Jarkko Heikkinen/Yle

Vastaavia puroja on Vaasan rannikolla satoja ja jos pitää vain silmänsä auki saattaa nähdä kun pikkusärjet ja -ahvenet pyrkivät puroa pitkin kutulammelle tai -järveen.

Nousupuroja on aivan kaupunkimaisemissakin. Esimerkiksi Vaasassa, Palosaaren ja Vöyrinkaupungin kaupunginosat yhdistävä Putusilta, on yksi paikka jossa voi nähdä kalojen nousun kaupunkiympäristössä.

Maallikon silmin nousupuro on niin täynnä kiviä, että luulisi kalan olevan hankala liikkua ylöspäin. Jukka Viita-aho kuitenkin toivoo, etteivät ihmiset poistaisi puroista kiviä. Ne nimittäin auttavat kaloja rankassa urakassa.

– Kivet ovat tärkeitä, sillä kalat lepäävät kivien takana. Kiven suojassa tulee virtaukseen rauhallisempi kohta. Kalat ovat viisaita ja ne lepäävät siinä. Sitten ne jatkavat matkaa, kertoo Viita-aho.

Joskus kalat eivät jaksa kutulammelle asti vaan ne laskevat mätinauhansa jo puroon.
Joskus kalat eivät jaksa kutulammelle asti vaan ne laskevat mätinauhansa jo puroon.Jarkko Heikkinen/Yle