Mikä siinä pysäköinnissä on niin vaikeaa?

"Hämeenlinnan ei kannata yrittää leikkiä Helsinkiä", totesi eräs pysäköijä Hämeenlinnassa. Kaupunki puolestaan muistuttaa, että maksuton tai kiekollinen pysäköinti loisi kassavajetta johonkin toisaalle.

pysäköinti
Pysäköintikiekko
Jukka Koski / Yle

Hämeenlinnan rautatieaseman ympäristössä monella kulkijalla on pysäköinnistä mielipide. Millaista on hyvä pysäköinti?

– Se on asiakasystävällistä. Hyvä pysäköinti palvelee sekä kaupunkilaisia että elinkeinoelämää. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa maksullinen pysäköinti on keinotekoinen järjestelmä. Jos kerran on rakennettu parkkipaikkoja, niin onhan selvää, että niiden pitäisi maksaa vähemmän, että niitä käytettäisiin enemmän, tuumaa eräs töihin kiiruhtava mies.

Radio Hämeen lähetysikkunassa pysäköinti kirvoitti hämäläisten kielenkannat.

Keskustassa asuvilla on todella paljon ongelmia saada autonsa parkkiin. Hämeenlinna on rakennettu paljolti 50-60-luvuilla. Silloin vain muutama asukas omisti auton. Tänä päivänä jopa 2 autoa/asunto. Kaupungin olisi syytä alkaa miettiä ratkaisuja taloyhtiöiden kanssa. Vihreätkö täällä päättää? -Anonyymi

Jos minut halutaan ostoksille Hämeenlinnaan, on löydyttävä ilmainen parkki. Naurettavaa tämänkokoisessa kaupungissa tuo rahapeli. Miten muualla pärjätään. Hyvinkää, Riihimäki, Järvenpää. Kiekoilla, vastaan itse. Mutta ilmeisemmin valaistu hautausmaa keskustassa on päättäjien mieleen täällä. -Jalat ja kaasutus äänestäjä

Parkkitalon pitää pyöriä omillaan

Hämeenlinnan yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajalle Pasi Vesalalle parkkipaikkapalaute on viikottaista, jopa päivittäistä.

– Pysäköinnin maksullisuus on päätös ja nyt ollaan liikenteessä valtuuston linjaamilla suunnilla. Pysäköintilaitos on kaupungin omistama strateginen liikelaitos, jonka on tuotettava ainakin sen verran, että se pyörii omillaan.

– Viime vuonna pysäköintilaitos tuloutti kaupungille vajaat 800 000 euroa. Jos lähdemme muuttamaan pysäköintiä maksuttomaan suuntaan, tulee toisaalla eteen tämän rahasumman kokoinen aukko, muistuttaa Vesala.

– Tähänastisissa kokemuksissa on todettu, että pysäköintitalojen toiminta alkaa pyöriä omillaan noin viiden vuoden jälkeen. Sen ei tarvitse tuottaa, mutta omillaan sen täytyisi pyöriä. Tällä hetkellä linjaus on se, että käyttäjä maksaa. Jos näin ei jatkossa haluta, olen itsekin valmis keskustelemaan. Mutta kuka haluaa veroäyriin 0,1:n tai 0,2 prosentin korotusta? Parkkimaksu on varsin pieni osuus autoilun koko kustannuksista, joten en ihan aina ymmärrä tätä valitusta, sanoo Pasi Vesala.

Lähetysikkunassa ymmärrystä ei oikein heru.

Hävettää viedä muualta tulevia tuttavia keskikaupungille, joka on autioitunut kuin slummikaupungiksi. -Slummikaupunki

Aina jaksatte käyttää sitä joulupysäköintiä verukkeena. Minä sanon, että tiedottaminen oli huonoa. Puhuttiin vain ilmaispysäköinnistä. Kiekko "unohdettiin" tiedottaa. Ei ääneen, ei lapuin. Mutta saihan sillain rahaa. -Pöööööööö

Työssäkäyvätkin tarvitsevat parkkipaikkoja

Pasi Vesala muistuttaa, että pysäköinnissä kyetään reagoimaan nopeastikin, jos tilanne sitä vaatii. Tuorein esimerkki löytyy, kun osa Rauhankadun ja Birger Jaarlin kadun pysäköinnistä muuttui maksullisesta tunnin ja kahden tunnin kiekkopysäköintiin.

– On kokeiltu kaikenlaista. Olemme kokeillleet esimerkiksi kiekkopysäköintiä joulun alla, mutta työssäkäyvät autoilijat veivät asiakaspysäköintipaikat miltei kokonaan. Kaupungin yrittäjiltä on tullut sellaista viestiä, että maksullisuus on paras vaihtoehto myös heidän kannaltaan, kertoo Vesala.

Vesala ei pidä suoraa vertailua muihin kaupunkeihin täysin oikeudenmukaisena.

– Hämeenlinna on historiallinen kaupunki, jossa keskusta rajoittuu kahdelta sivulta veteen, kolmannelta moottoritiehen ja neljänneltä sivulta Hämeen linnan historialliseen alueeseen. Keskustan alueelta ei hevin löydy sellaista kadunpätkää, jossa auton voisi pysäköidä kadun molemmin puolin, muistuttaa Vesala.

– Viime vuosina Hämeenlinnassa on laiminlyöty kevyen liikenteen rakentamista keskustassa, ja siinä asiassa olisi muutoksen aika. Eikä aihe viilene jatkossakaan, sillä jos kaupungin liikennesuunnitelmaa noudatetaan, niin autopaikkoja vähenee noin sata lähivuosien aikana. Engelinrannan rakentamisen myötä kaupungista häviää lisäksi 800 autopaikkaa, Vesala pohtii.

Tuska tuntuu olevan yhteinen.

Asun Niittykadulla. Täällä pysäköinti kadun varteen on varsinaista arpapeliä. Kaupunki on pistänyt omalla autolla työssä käyvät ahtaalle ja siitä on seurannut, että myös asukkaat ovat joutuneet pulaan. -Pipsa