Maataloustuottaja ei halua downshiftata – pohjoisessa odotetaan apua uudelta hallitukselta

Suomen maatalous on kannattavuuskriisissä. Sipilän tulevalta hallitukselta odotetaan tässä suhteessa paljon. Limingassa kokoontunut MTK Pohjois-Suomi odottaa uuden hallituksen purkavan maa-ja elintarviketalouden byrokratiaa. Se on viljelijöiden mielestä kasvanut järjettömiin mittasuhteisiin ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

maito
MTK Pohjois-Suomi kevätkokous 2015 Limingan kansanopistolla
Timo Sipola / Yle

Pohjois-Suomen maataloustuottajat odottavat uudelta hallitukselta apua maatalouden kannattavuuskriisiin. Venäjän vastapakotteet, maataloustukien pieneneminen ja EU:n tuotantokiintiöiden poistuminen ovat ajamassa viljelijät ahtaalle.

– Vastapakotteet muuttivat dramaattisesti tilanteen Suomessa, sanoo MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo.

Venäjän vastapakotteet tulivat, maitokiintiöt menivät

Yhtälö on vaikea. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet mutta tuottajahinta laskenut, tuet laskemassa ja tukijärjestelmä monimutkaistumassa.

– Askarruttaa, että mitä kesä tuo tullessaan. Tuottajahinnat nousivat pitkään, mutta nyt niistä on romahtanut neljännes pois, tiivistää ylikiiminkiläinen maitotilallinen Pekka Hallikainen.

Limingassa kokoontunut MTK Pohjois-Suomi odottaa myös uuden hallituksen purkavan maa-ja elintarviketalouden byrokratiaa.

– Kolmekymmentä vuotta toiminut maitokiintiöjärjestelmä päättyi maaliskuun lopussa ja nyt on uhkakuvana, että maidontuotanto EU-alueella kasvaa entisestään. Se vaikeuttaa markkinatilannetta myös Suomessa, arvioi maitoasiamies Ilkka Pohjamo.

Maidon markkinahinnan vaihtelujen arvioidaan voimistuvan selvästi kiintiöjärjestelmän poistuttua.

Byrokratiaa haluttaisiin purkaa

Maatalous- ja elintarviketuotantoon liittyvää byrokratiaa ei tuottajajoukoissa katsota hyvällä. Tilalle haluttaisiin yksinkertaisempia ja motivoivampia järjestelmiä.

– Tällä saralla on erittäin paljon tehtävää. Vaatimukset ovat kasvaneet kaiken aikaa. Katse kääntyy uuden hallituksen puoleen myös siinä, että tukien maksatukset näyttävät viivästyvän tämän vuoden osalta erittäin pahasti. Iso osa niistä jää maksettavaksi ensi vuoden puolelle. Tarvitaan nopeita toimia, joilla tilojen maksuvalmiutta kyetään parantamaan, summaa Ilkka Pohjamo.

Viljelijöiden on myös vaikea sitoutua uuteen ympäristökorvausjärjestelmään joka ohjaa viljelysmaan siirtämiseen pois tuotannosta. Järjestelmä ohjaa downshiftaamiseen, mutta siinä nähdään selviä uhkia.

– Varsinkin aktiivisten kotieläintilallisten uhkana on vuokrapeltojen saannin vaikeutuminen, sanoo Pohjamo.

Suomalaisen maataloustuotannon valttiässä on talvi

EU:n rintamaiden, Saksan, Ranskan ja Hollannin maidontuottajien kanssa on vaikea pohjoisesta käsin kilpailla, mutta jotain valtteja sentään on.

– Talvi auttaa suomalaisen ruokapuhtauden ylläpidossa. Talvi tappaa pöpöt pelloilta ja katkaisee luonnon kiertokulut, ettei se ole vain yhtä kesää, naurahtaa Hallikainen.

Myös Pohjamo uskoo tulevaisuuteen, vaikka lyhyellä aikavälillä on luvassa vain vaikeuksia.

– Pitkässä juoksussa maidon tulevaisuuden näkymät ovat maailmassa hyvät. Kun maailmantalous alkaa kasvaa, se kasvattaa myös maidon kulutusta, arvioi Pohjamo.

Suuri mahdollisuus piilee Aasiassa, missä maitoa käytetään vähän verrattuna Eurooppaan.

– Pelkästään Kiinassa syntyvien lasten määrän kasvu maan luovuttua yhden lapsen politiikasta tuo vuosittain yhdeksän miljoonaa lasta äidinmaidonvastike- ja lasten maitotuotemarkkinoille. Puhumattakaan siitä, että aasialaiset alkaisivat syödä juustoa eurooppalaiseen tapaan, totea Pohjamo.