"Kodinturvajoukot" somessa – varkaaksi tai yliajajaksi leimaaminen saattaa olla kunnianloukkaus

Saako keskustelupalstalle postata kuvan murtoveikoksi epäilemästään hämäräperäisestä tyypistä? Onko laillista julkaista kuvia väärin pysäköidyistä autoista rekisterikilpineen? Tässä nettipoliisin vinkkejä asioista, joita kannattaa ottaa huomioon ennen kuin keskustelu lähtee lapasesta ja ennen kuin julkaiset jotakin laitonta.

Kotimaa
Naapurustoryhmän kirjoittelua Facebookissa.
Facebookin puskaradioryhmissä varoitellaan muun muassa mahdollisista murtovarkaista. Kuvan ilmoitus on vuodelta 2015.Facebook / Yle Uutisgrafiikka

Kaupunginosaryhmissä ja keskustelupalstoilla käsitellään usein kotikulmien tapahtumia ja myös varoitellaan naapurustoa vaikkapa fillarivarkaista tai lasten ahdistelijoista.

Eivätkö nämä nykyajan "kodinturvajoukot" ole hyvä asia, jos ihmiset haluavat pitää huolta omaisuudestaan ja turvallisuudestaan?

– Eihän siinä ole mitään pahaa, jos keskustelussa säilyy maltti. Ainahan tällaisiin ryhmiin eksyy kuitenkin se joukko, jolta lähtee kesksutelu lapasesta, toteaa nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitoksesta.

– Näissä julkaisuissa on hyvin paljon harmaata alueetta, johon ei olemassa valmista lainsäädäntöä tai jos onkin, niin lakien tulkinnat voivat olla vaikeita viranomaisille, mutta myös kansalaiselle.

– Lain tulkintoihin ei olla vielä totuttu, eikä meillä ole vielä käytäntöä emmekä me ole oppineet kaikkea kantapään kautta vielä.

– Vaikka ylläpitäjällä ei olisi lakiin perustuvaa vastuuta julkaisuista, niin moraalinen vastuu pitäisi päteä joka tapauksessa.

1. Autojen rekisterikilvet – väärin pysäköidyt autot ja yliajajat

Jos ryhmässä haluaa jakaa kuvia väärin pysäköidyistä autoista, saako vaikkapa pyörätielle parkkeeratuista autoista ottaa kuvia rekisterikilpineen ja julkaista netissä?

– Lähtökohtaisesti auton kuvien jakaminen ei ole rikollista. Kuvat on otettu yleisellä paikalla, eikä rekisterinumero ole mikään salainen tieto, jota ei saisi julkaista netissä.

– Poliisi ei ole ainakaan puuttunut tällaisiin kuviin.

– Esimerkiksi fillaristit julkaisevat kuvia autoista,jotka on pysäköity pyörätielle sillä tavalla, että pyöräilijät eivät ole päässeet ajamaan siitä sopuisasti.

– Rikos voi syntyä silloin, jos kuvan saatesanoissa on jotain sellaista, mikä voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit.

– Ongelmia voi tulla esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa on jaettu jonkun firman auton kuvia ja sitten firmaa ollaan loattu kirjoittamalla, että yritystä ei kiinnosta pätkääkään se, että miten pysäköidään.

Rangaistavaa on haukkua, solvata tai uhata autonsa väärin pysäköivää henkilöä.

– Mutta jos yksittäistä henkilöä jossain yrityksessä pilkkaa ja levittää perätöntä tietoa yrityksestä ja jos se vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan, niin silloin kyseeseen voi tulla vahingonteko.

– On hirveän vaikea näyttää, että juuri tietyllä tapauksella on ollut merkitystä vaikkapa sille, että pitsan myynti on laskenut radikaalilsti. Tämä taas on näyttökysymys.

Jos kuvan yhteyteen kirjoittaa, että näiden autojen omistajat ovat rikollisia, niin voiko tällainen olla perättömän tiedon levittämistä ja täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit?

– Ei välttämättä, koska tietyllä tavalla he voivat olla rikollisia, koska he ovat syyllistyneet rikokseen siinä, että he ovat pysäköineet autonsa väärin.

– Mutta jos autonsa väärin pysäköivää haukutaan, solvataan tai uhataan henkllöinä. Tällaiset viestit ilman kuvaakin olisivat rangaistavia.

– Jos kirjoittaisin, että tietty auto meinasi ajaa päälleni suojatiellä ja julkaisen auton omistajan nimen, niin en näe estettä sen julkaisulle. En pidä sitä välttämättä fiksuna, mutta lähtökohtaisesti voi sanoa, että ei se ole rangaistavaakaan.

– Mutta jos julkaisija väittää, että tämän niminen henkilö on ajanut autolla päälle, ja sitten käy ilmi, että näin ei olekaan tapahtunut, vaan autoa on ajanut vaikka joku muu, niin sitten tilanne on hieman erilainen.

2. Varkaaksi epäily – fillarinpöllijät ja murtoveikot

Voiko naapurustoa varoittaa kaupunginosaryhmässä polkupyörävarkaista ottamalla kuvan polkupyörien parissa häärivästä epäilyttävän näköisestä jengistä, julkaista kuvan saatesanoilla "nämä ihmiset olivat tänään pyörävarkaissa, olkaa varuillanne"?

– Tuollainen on kyllä hyvin epämääräistä. Mistä julkaisija voi tietää, ovatko kuvassa näkyvät ihmiset varastamassa fillareita vai eivät?

– Jos ne fillareitten kanssa pyörineet ovatkin olleet kiinnittämässä omia pyöriään ja julkaisussa vihjaillaan, että he ovat varkaita, niin tässä voi tulla kyseeseen kunnianloukkaus.

– Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko kuvan ja tekstin lisääjällä ollut loukkaamistarkoitusta ja olisiko hänen pitänyt ymmärtää, että kuvan henkilöt eivät ehkä olekaan fillarivarkaita.

– Meillekin on tullut viime aikoina muutama muutama kysely siitä, saako yrittäjä julkaista netissä valvontanauhamateriaalia, jossa joku on käynyt kyseisen henkilön liikeessä varkaissa. Näihinkään ei ole yksiselitteistä vastausta.

Sitten voidaan puhua kunnianloukkauksesta, jos kyseessä ei olekaan murtovaras.

– Jos kuvan henkilö tosiaan on käynyt liikkeessä ja omistaja haluaa ottaa tämän kiinni kuvan avulla, niin poliisi ei toisaalta voi kieltää kuvan julkaisemista, koska se ei ole selkeästi laitonta.

Entäs jos haluaa varoittaa naapureitaan asuntomurroista? Eikö murtoveikkojen liikkeistä varoittaminen ole hyödyllistä tietoa näin keväällä, kun asuntomurrot yleistyvät?

– Kyllä. Totta kai kannattaa aina varoittaa, jos sen tekee asiallisesti. Varoituksissa ei ole mitään laitonta, eli hyvin voi kirjoittaa esimerkiksi, että joku kävi pimpottelemassa ovikelloa.

Entäpä jos joku soittaa ovikelloa ja oven avaaja ehtii napata hänestä kuvan ja sitten julkaisee kuvan ja tekstin: "Tämän näköinen tyyppi soitti ovikelloani, en päästänyt häntä sisään."

– Ei tuossakaan tapahdu mitään rikosta. Jos nettiin laittaa kuvan ja kirjoittaa sen yhteyteen, että tämä ihminen kävi ovella, ja ihmettelee, että mikähän homma on kyseessä, niin en näe siinä ongelmaa.

Mutta jos kuvan yhteyteen kirjoittaa, että "tässä on murtovaras, joka yritti päästä meille sisään"?

– Sitten voidaan puhua kunnianloukkauksesta, jos kyseessä ei olekaan murtovaras.

3. Pedofiliaepäilyt ja "lippa vinossa" -kävelijät

Saako naapurustossa liikkuvasta ihmisestä jakaa kuvia ja tuntomerkkejä, jos epäilee häntä vaikkapa lastenahdistelijaksi?

– Poliisi ei kehota tällaisten tietojen julkaisemiseen, sillä yksittäiset kansalaiset tekevät virhearviointeja siitä, onko joku pedofiili vai ei.

– Hiljattain sosiaalisessa mediassa levitettiin tietoja ja kuvaa henkilöstä, jonka väitettiin seuranneen lapsia. Otin yhteyttä kuvan lisääjään, ja hän otti kuvan pois. Nyt tapauksesta on tehty rikosilmoitus, kertoo Forss.

Somessa levitettiin tietoja henkilöstä, jonka väitettiin seuranneen lapsia. Nyt tapauksesta on tehty rikosilmoitus.

– Pari vuotta sitten joku vanha pappa oli ottanut väärät kärryt kaupassa. Kärryissä oli eräiden vanhempien lapsi istumassa. Vanhemmat nappasivat kuvan papasta ja laittoivat sen nettiin ja väittivät, että henkilö on pedofiili. Kävi ilmi, että pappa oli vanhuuttaan ottanut vahingossa väärät kärryt.

– Tällaisia ylilyöntejä tulee helposti näissä asioissa, kun jollakin saattaa lähteä lapasesta, eli tällaisia perusteettomia epäilyjä saatetaan jakaa.

– Esimerkiksi jotain kaveria, joka kävelee lippa vinossa liian läheltä jonkun fillaria, ja häntä aletaan epäillä pyörävarkaaksi, tai jos joku auttaa kaatuneen lapsen ylös, niin joku alkaa sanoa häntä netissä pedofiiliksi.

– Yleensäkin pitäisi miettiä, minkälaisia julkaisuja alkaa jakaa eteenpäin. Esimerkiksi Bostonin maratonin pommi-iskun yhteydessä kotipoliisit alkoi selvitellä asioita, niin ensin epäiltiin väärää tyyppiä, jonka tiedot levisivät netissä. Väärin perustein epäilty otti hengen itseltään.

4. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ylläpitäjän vastuulla

Jos ryhmäläiset julkaisevat kuvia tai tekstejä laittomalla tavalla, niin onko vastuu ryhmän ylläpitäjällä vai yksittäisellä ryhmäläisillä?

– Tällaisissa keskusteluryhmissä ei ole päätoimittajan vastuuta. Ylläpitäjän vastuu ei esimerkiksi ulotu kunnianloukkauksiin ja laittomiin uhkauksiin.

– Ylläpitäjä voi joutua vastuuseen sen sijaan esimerkiksi tapauksissa, joissa kyseessä olisi lapsipornografia tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

– Voi tietysti miettiä, onko ylläpitäjällä jonkinlainen avunanto- tai yllytysrooli, jos ryhmä on perustettu vaikkapa varkaille. Silloin voisi miettiä sitä, että minkälainen huolellisuusvelvoite ylläpitäjällä on tarkistaa tietoja, että ryhmästä ei tule rikosten tyyssija.

Jos yleistetään, että kaikki romanikerjäläiset ovat rosvoja, se voi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan.

– Jos ylläpitäjä on vilpittömässä mielessä perustanut ryhmän jonkin kaupunginosan turvallisuuden puolesta, niin ylläpitäjä ei lähtökohtaisesti ole vastuussa siitä, mitä ryhmässä julkaistaan.

Jos ryhmässä julkaistaisiin kuvia romanikerjäisistä, niin voisko se olla kansanryhmää vastaan kiihottamista?

– Jos yleistetään, että kaikki romanikerjäläiset ovat rikollisia ja rosvoja, niin tämmöinen tietysti voi täyttää "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" -nimikkeen, mutta jos julkaisee ainoastaan kuvan epäillystä ja varsinkin jos epäily osoittautuu oikeaksi, niin se ei ole kiihottamista kansanryhmää kohtaan.

– Epäillyn tausta ei siis vaikuta tekoon, paitsi jos aletaan yleistää. Tällöin pitää panetella, solvata tai uhata kansanryhmää.

Voisiko postaus "nyt niitä romanikeräjäiisiä taas näkyy meilläpäin, mennäänkö ajamaan heidät kirveiden kanssa pois" olla kiihottamista kansanryhmää vastaan?

– Tuolllainen teksti olisi pikemminkin "julkista kehottamista rikokseen". Sen tunnusmerkistöt täyttyvät huomattavasti vaikeammin kuin "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" -rikosnimikkeen.

– Silloin jonkun pitäisi lisäksi alkaa valmistella tekoa eli vaikkapa alkaa terotella kirveitä tai muuten aiheuttaa isompaa häslinkiä, jotta julkinen kehottaminen rikokseen -nimikkeen tunnusmerkistö täyttyisi.

– Mutta jos väkivaltaa pidetään keskustelussa toivottavana tai hyväksyttävänä eli jos kirjoitetaan esimerkiksi, että "kaikilta romanikerjäläisiltä pitäisi katkoa kirveellä raajat poikki, etteivät he pystyisi enää kerjäämään", niin silloin mentäisiin jälleen "kiihottaminen kansanryhmää" -nimikkeen puolellle.

5. Toisen keskustelijan nimittely idiootiksi

Mitä jos keskustelu kuumenee vaikkapa kaupunginosaryhmässä ja keskustelijat alkavat nimitellä toisiaan idiooteiksi?

– Kunnianloukkaus täyttyy tällaisissa tapauksissa todella helposti, mutta hyvin harvoinhan ne päätyvät käräjille asti, ylikonstaapeli Forss sanoo.

– Usein tuollaiset keskustelut vain keskeytetään.

– Jos joku alkaa ryhmässä haukkua toista idiootiksi ja paskaksi, mutta jos kummatkin ovat räksyttäneet toisilleen ja soittaneet suutaan, niin se ei välttämättä ole silloin poliisiasia.

Jos kummatkin ovat räksyttäneet toisilleen ja soittaneet suutaan, niin se ei ole poliisiasia.

– Mutta jos haukkuminen ja nimittely on yksipuolista ja jatkuvaa, niin silloin kyseessä voi olla rikos.

– Tällaisia kahinoita sattuu jatkuvasti, ja niitä on kaikenlaisia maan ja taivaan välillä. Jotkut saattavat vaikka puida jääkiekkopelin taktiikkaa, ja toinen saattaa alkaa nimitellä toista idiootiksi, kun tämä "ei ymmärrä jääkiekosta mitään."

– Tämä on vähän niin kuin lasten kiusaamistapausten kohdalla, että yksi töniminen ei ole sellainen, että koko viranomaispyörä pitäisi pyöräyttää käyntiin, mutta jos se on jatkuvaa ja vakavaa, niin totta kai silloin viranomaiset tulevat apuun.

– Jos aletaan jaella vaikkapa tappouhkauksia, jotka menevät asiattomuuksiin, niin ne ovat tietysti eri asia, mutta sellainen keskinäinen suunsoitto on hyvin harvoin poliisiasia.