Suomalaisten viinaralli tukee Viron kulttuuria – miljoonia euroja kirjallisuudelle

Suomalaiset rahoittivat virolaista kulttuurielämään pelkästään viime vuonna neljällä miljoonalla eurolla. Tukimiljoonat ovat peräisin Viroon jätetyistä alkoholi- ja tupakkaveroista.

Ulkomaat
Virolaisia kirjoja.
Risto Vuorinen / Yle

Virossa kehitettiin 90 vuotta sitten oiva taiteen- ja kulttuurin tukijärjestelmä.

Systeemi on osoittautunut hyväksi.

Olavi Laido

Maan ensimmäinen presidentti Konstantin Päts pelkäsi, ett muun muassa esittävä taide jää ilman yhteiskunnan tukea, jos kulttuurin valtion tuesta päätetään joka vuosi erikseen. Hänen aloitteestaan valtion perimästä alkoholiverosta ruvettiin siirtämään osa Kulttuurirahaston kassaan.

Neljä miljoonaa euroa vuodessa

– Systeemi on osoittautunut hyväksi. Sitä ei ole tarvinnut liiemmin uudistaa. Ne rahat, jotka Viron Kulttuurirahasto jakaa taiteelle, kulttuurille ja urheilulle, ovat olleet tärkeä panos luoville aloille. Ei vain Virossa, vaan myös Suomessa, Viron Kulttuurirahaston johtaja Olavi Laido kiittelee.

Viron kulttuurirahaston kassaan kertyi alkoholista ja tupakasta viime vuonna lähes 14 miljoonaa veroeuroa. Suomalaiset ostivat etelänaapurissa vuoden aikana 32 miljoonaa litraa olutta, yhdeksän miljoonaa litraa siideriä ja 11 miljoonaa litraa long drink -juomia. Virossa myydystä alkoholista kulkeutui Suomeen noin kolmannes. Viron Kulttuuurirahaston kassa karttui suomalaisten ostoksista reilulla neljällä miljoonalla eurolla.

Käännöskirjallisuus kukoistaa

Muiden muassa virolaisen kirjallisuuden julkaiseminen suomen kielellä on hyötynyt selvästi Kulttuurirahaston apurahajärjestelmästä. Kulttuurirahasto jakaa vuosittain käännöskirjallisuudelle 85 000 euroa. Suomen ja Viron välinen käännöskirjallisuus saa siitä lähes 38 000 euroa.

– Uskon, että rahaston tuella on kyetty tekemään paljon enemmän käännöksiä kuin ilman tällaista järjestelmää.

– Olen saanut sieltä itsekin apurahahoja vironkielisen kirjallisuuden suomentamiseen. Saamani apuraha vaikutti varmaan myös siihen, että viimeisin kääntämäni kirja ylipäänsä ilmestyi suomeksi, kääntäjä Hannu Oittinen sanoo.

Tarjonta monipuolistunut

Hannu Oittisen tuorein käännös on juuri ilmestynyt virolaisen Rein Raudin romaaniRekonstruktio. Oittinen on suomentanut reilun vuosikymmenen aikana monipuolisesti virolaista kirjallisuutta, niin runoutta kuin proosaa. Hän laskee toteuttaneensa ainakin 30 kirjallista käännöhanketta. Niiden joukossa ovat mm. Mihkel RaudinRapa roiskuuja Olavi RuitlasenNainen-romaanit sekä Jürgen Roosten runokokoelmaCitykani ja duracellpupu.

Emme missään nimessä propagoi alkoholin kulutusta.

Olavi Laido

Oittinen korostaa, ettei virolaisten kirjojen suomentaminen ole viinarallista kiinni. Naapurimaan nykykirjallisuuden kysyntä on kasvanut tarjonnan monipuolistuessa. Vielä vuosikymmen sitten suosituimpia virolaiskirjailijoita olivat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski. Suosikkien joukkoon on noussut monia uusia nimiä.

Alkoholivero kiristyy

Viron hallitus verottaa tulevina vuosina alkoholia aiempaa tuntuvammin. Alkoholista johtuvista haitoista ja niistä koituvista kuluista veronmaksajille on keskusteltu Virossa viime aikoina aiempaa konkreettisemmin. Käynnissä on muun muassa laaja tiedotuskampanja Juomme puolet vähemmän.

Alkoholiveron nosto merkitsee lisää rahaa myös kulttuurille. Suomalaisten viinaralliin kiristyvän verotuksen ei uskota juuri vaikuttavan, sillä se ei sanottavammin kavenna maiden välistä hintakuilua.

Vaikka Kultuurirahaston johtaja Olavi Laido pitää rahoitusjärjestelmää sinänsä hyvänä, hän kiistää iloitsevansa alkoholin kulutuksen kasvusta ja suomalaisten suosimista viinanhakumatkoista.

– Emme missään nimessä propagoi alkoholin kulutusta, vaikka se onkin meidän tulolähteitämme.

– Olen vakuuttunut, että kulttuurille ja taiteelle sekä urheilulle löytyisi rahaa, vaikkei alkoholia enää käytettäisi lainkaan, Laido sanoo optimistisesti.