Jätteet kiertoon ja ilmastopäästöt seis – moni suomalaiskaupunki tähtää jo tähän

Yhä useampi suomalainen kaupunki tavoittelee jätteettömyyttä ja hiilineutraaliutta. Viimeisin mukaan ilmoittautunut on Turku, joka tähtää täysin jätteettömäksi ja päästöttömäksi vuonna 2040. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtama resurssiviisaat kaupungit -verkosto etsii uusia mahdollisuuksia innovaatioiden hyödyntämiseen myös vientiä ajatellen.

Kotimaa
Kuorma-autoja Topinojan kaatopaikalla.
Mika Puska / Yle

Turun seudun jätevesistä kerätään talteen lämpö ja kiintoaine. Lämpö saadaan talteen Kakolan kalliopuhdistamossa Turku Energian toimesta ennen kuin jätevedet johdetaan mereen. Biovakan mädättämössä Topinojan jäteasemalla kiintoaineesta otetaan talteen metaani, ja puhdistettu loppuerä menee maanrakennukseen.

– Biovakka vastaanottaa yhdyskuntapuhdistamolietteitä jätevedenpuhdistamoilta ja tuottaa siitä biokaasua ja kierrätysravinteita, kertoo prosessi-insinööri Erkka Laine.

Kaasulla tuotetaan sähköä, mutta jatkossa metaania voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Tulevaisuudessa otetaan talteen myös typpeä, se voidaan käyttää lannoitteena. Puhdistettu kiintoaine päätyy pelloille tai maanrakennukseen.

Kaatopaikkajäte minimoidaan

Turkulaisten yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle enää pari prosenttia. Yhä enemmän etsitään vaihtoehtoja kierrättää materiaaleja uudelleen, vaikka Saloon on nousemassa uusi seudullinen jätteenpolttolaitos. Turun entistä jätteenpolttolaitosta puretaan parhaillaan. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie sanoo, että polttolaitoksia ei pidä enää rakentaa lisää, vaan keskittyä kierrättämään materiaaleja.

Turku ei ole hiilineutraali tällä hetkellä.

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turku

Turku tähtää myös kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Tässä auttaa Naantaliin lähivuosina valmistuva voimalaitos, joka tuottaa kaukolämpöä Turun seudulle.

– Turku ei ole hiilineutraali tällä hetkellä. Me ollaan onnistuttu lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa aika merkittävästi ja nykyisestä se kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä, toteaa Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo. Tuolloin uusiutuva energia on vallitseva seudun energiajärjestelmässä.

Kohti hiilineutraaliutta

Jyväskylä, Lappeenranta, Forssa ja Turku haluavat leikata kasvihuonekaasupäästönsä minimiin. Keskeisenä välineenä tässä toiminnassa pidetään liikenteen siirtymistä yhä enemmän sähköautoihin. Henkilöautot yleistyvät, jos kaupungit rakentavat tarpeeksi latauspisteitä ja joukkoliikenteeseenkin luodaan uutta imua.

– Sähkö on tullut aika vahvasti henkilöautoliikenteeseen ja meille myös joukkoliikenteeseen. Ensimmäinen sähköbussilinja aloittaa vuonna 2016 todennäköisesti, siihen pyritään ja sitten pyritään kehittämään pyöräilyä ja kävelyä ja joukkoliikennettä, kuvailee Risto Veivo.

Asumis- ja rakentamisratkaisuissa keskitytään energiatehokkaisiin malleihin, kuten Turussa esimerkiksi Skanssin alueella.

Sähkö on tullut aika vahvasti henkilöautoliikenteeseen ja meille myös joukkoliikenteeseen.

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turku

– Skanssissa meillä oikeastaan ihan melkeinpä ensimmäisenä maailmassa tehdään nyt kaksisuuntaista matalalämpöistä kaukolämpöverkkoratkaisua sinne alueelle, jolloin siellä voidaan tehokkaasti tuottaa lämpöä esimerkiksi auringosta ja maalämmöstä sillä asuinalueella ja tämä on iso uudistus, hehkuttaa Veivo.

Asukkaan valinnat

Tavallinen turkulainen joutuu myös muuttamaan käytöstään päästöttömämpään suuntaan. Tämä näkyy vaikkapa ruokavalintojen painottumisessa lähiruokaan. Asuntojen energiaremontit vähentävät myös kulutusta, ja joukkoliikennettä halutaan suosia.

Jyväskylässä kokeiltiin asumistavan muutosta omakotitalosta keskustan kerrostalokaksioon. Näin saatiin kulutusta vähenemään, mutta aivan kokonaan ei ihmisten tarvitse keskustoihin urbanisoitua, lupaa Sitran Lari Rajantie.

– Me olemme paljon hakeneet esimerkkejä siitä, miten näitä valintoja voi tehdä niin, että se on mukavaa, helppoa ja hauskaa ja tulee jopa edullisemmaksi ihmiselle itselleen tehdä kestäviä valintoja. Jos siihen päästään, niin silloin tietysti myös ihmiset ja yritykset lähtevät tähän mukaan. Sentyyppisiä juuri toivotaan ja kaupungit voivat omalta osaltaan kannustaa ja auttaa näiden leviämisessä, pohtii Sitran Lari Rajantie.

Teknologiaa kehitetään, mutta ei oteta käyttöön

Sitra tukee kaupunkien kehityshankkeita ja Turussakin työryhmät laativat tiekarttoja tavoitteisiin. Uuden teknologian käyttöönotto on ollut Suomessa nihkeää.

– Tässähän me olemme toistaiseksi olleet vähän huonompia kuin teknologian kehittämisessä ja toivotaan, että Turku ja muut edelläkävijäkaupungit lähtevät asioita tekemään. Samalla ne luovat yrityksille mahdollisuuden kokeilla niitä käytännössä ja sitä kautta saada ehkä vielä parempaa kilpailukykyä myös tuolla maailmalla, sanoo johtava asiantuntija Lari Rajantie.

Biotaloudesta ja cleantech-teollisuudesta on haluttu uutta veturia Suomen talouteen. Se lienee hankalaa, jos kotimaassa ei haluta ottaa innovaatioita käyttöön.