Helsingin seudun toive hallitusneuvotteluihin: Sitovia sopimuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä

Helsingin seudun 14 kuntaa yrittävät yhdessä MAL-sopimuksia kirjattua uuden hallituksen ohjelmaan. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toivoo lisäksi, että sopimukset olisivat jatkossa nykyistä sitovampia ja pitkäjänteisempiä. Pajusen mielestä sopimukset ovat paras konsti seudun yhteennivomiseen, kun kuntaliitokset kerran eivät ota onnistuakseen.

Kotimaa
Two builders at a construction site
Antti Eintola / Yle

Keskustan vaalivoiton on useissa puheenvuoroissa ennakoitu tarkoittavan kylmää olkaa sekä pääkaupunkiseudun keskeisille tavoitteille. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei kovin paljoa halua spekuloida sillä, miten hallitusohjelmassa käy, mutta pessimismi kuultaa äänessä kyllä selvästi.

– Hallitusohjelmaa on vaikea ennustaa, vaikka puolueiden vaaleja edeltävät kannat ovatkin tiedossa. Voi olettaa, että ne vievät näitä kantojaan eteenpäin hallitusneuvotteluissa. Kuntarakenteen uudistamista laitettiin alulle toistakymmentä vuotta sitten, eikä se ole kovin vahvasti edennyt tähän asti, tuskinpa nytkään.

Helsinki yrittää saada kädenjälkeään hallitusohjelmaan pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin seudun 14 kunnan ja kuuden suurimman kaupungin ryhmissä. Tärkeimmästä päästä on tavoite siitä, että valtio ja seudun kunnat solmisivat jatkossakin maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä aiesopimuksin.

Sopimukset eivät ole sitoneet riittävästi sen paremmin valtiota kuin kuntiakaan.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

– Näitä on tehty nyt jo kahden hallituksen kanssa, Vapaavuori tämän käytännön loi ja sen takana ovat aika yksituumaisesti kaikki 14 kuntaa. Aiesopimus on mielestäni ainoa tapa, jolla asumisessa, liikenteessä ja maankäytössä saadaan seutu nivottua yhteen.

Pajusen mielestä sopimusten pitää kuitenkin jatkossa olla entistä sitovampia ja pitkäjänteisempiä. Päättyneellä hallituskaudella esimerkiksi lupaukset Pisara-radan käynnistämisestä sutaistiin menemään punakynällä.

– Sopimukset eivät ole sitoneet riittävästi sen paremmin valtiota kuin kuntiakaan. Maankäytön prosessit ovat pitkiä, ne lähtevät kaavoittajista, tonteista, sitten tulee rakennuttajia ja lopulta pitää löytää asujia. Meidän on vastattava siihen haasteeseen, että miten pystymme tuottamaan lisää kohtuuhintaista asumista, valtio osaltaan ja kunnat osaltaan. Liikennejärjestelmät tietenkin kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Meillä on varsin yhteneväinen käsitys siitä, että että tulevaisuuden kaupunki tukeutuu joukkoliikennejärjestelmään, joka on keskeisiltä osiltaan raiteilla. Silloin puhutaan erittäin isoista rahamääristä.

Jussi Pajunen
Jussi PajunenYle

Liikennerahat on käytetty jo moneen kertaan etukäteen

Maakunnista tulee kovalla paineella toivomuksia hallitukselle, jota ei ole vielä edes valittu. Kun taistelu liikennerahoista on kovaa, väitetään Helsingin saaneen kohtuuttomasti etua suhteessa muihin Suomen seutuihin; on ollut Länsimetroa, on ollut Kehärataa. Nyt on muun Suomen vuoro. Pajunen ei allekirjoita tätä matematiikkaa. Suuret investoinnit on kaivettu pääasiallisesti kaupunkilaisten, ei valtion, kukkaroista.

– Esimerkiksi kun länteen rakennetaan metrorataa, niin siitä valtion osuus on 30 prosenttia ja 70 tulee asukkaiden maksettavaksi. Valtio on kuitenkin vain kumppani. Uskon, että jokaisella alueella on toiveensa ja tavoitteensa ja valtaosa niistä on hyvin perusteltuja ja ymmärrettäviä. Valtion kannalta hankala asia on se, että kaikkea ei voi saada läpi.

Kun miettii, miten kuntarakenneuudistus on edennyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin tällä saralla ei ole kovin suuria saavutuksia tehty.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pisararata siintää yhä kaupunginjohtajan haaveissa, vaikka pääministeripuolueesta on jo varsin selvin sanoin ilmaistu, että siellä ei näille kiskoille lämmetä.

– Helsingin seudun osalta pyrimme perustelemaan meidän näkemyksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon ja uskon, että ymmärrys kasvaa siitä, että Pisara hyödyttää koko Suomen raideliikennettä.

Muitakin toiveita Jussi Pajusella on, mutta niiden suhteen hän on vielä skeptisempi. Helsinki on tähänkin asti jäänyt suurkuntakaavailuineen yksin, eikä pääministeripuolue keskusta tällä tietoa ole kovin hanakka pakkoliitoksia ajamaan.

– Kun miettii, miten kuntarakenneuudistus on edennyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin tällä saralla ei ole kovin suuria saavutuksia tehty. Toivon silti, että kuntarakenteen järkeistämisen vaihtoehto pysyisi neuvottelupöydässä, ja että sitä voitaisiin aidosti pohtia ilman ylimääräistä tunteiden paloa.