Puutarhan perustaja muista: Pajut rakastavat salaojaputkia

Kevään vetkuttelusta huolimatta moni puutarhaharrastaja tähyää jo kiivaasti pihalleen. Suunnitelmia tehdessä tunteen lisäksi on syytä pitää myös hieman jäitä hatussa, ellei halua kasvattaa terijoensalavan, tai hopeapajun juurilonkeroita pihansa salaojissa. Myös tontin maaperään kannattaa tutustua ajatuksella, ennen kuin käy tekemään puutarhalleen perustusta ja ajattamaan arvokasta multaa.

puutarhanhoito
magnolia ei kuki Hattulassa
Anne Niskanen / Yle

Joensuulainen Erkki Myller on työskennellyt puutarha-ammattilaisena jo vuosikymmenet, ja tietää kuinka lyhyellä varotusajalla, ja vähällä paneutumisella puutarhoja usein perustetaan. Tontin maaperää ei tunneta, sen enempää kuin haluttujen kasvien tai puiden luonnettakaan.

– Aika vähälläkin perustiedolla voi välttää monta kallista harmia puutarhan perustamisessa. Esimerkiksi kannattaa selvittää, onko oman talon ympärys vettä läpäisevää hiekkaa ja kiveä, vaiko kenties savikkoa. Myös puulajien valintaan kannattaa uhrata aikaa, samoin puiden paikan miettimiseen, opastaa puutarha- ja maanrakennusammattilainen, toimitusjohtaja Erkki Myller Joensuun Ympäristötuotannosta.

– Lukemattomia kertoja olemme pihoilla törmänneet tilanteeseen, että pajusukuisten puiden juuret ovat tukkineet pihaan aivan asiallisesti laaditun vesien ohjailun lähes täysin. Salaojat ovat täyttyneet terijoensalavien tai vaikkapa hopeapajujen juurista, Myller kertoo.

Älä tingi mullan rakenteessa tahi kerroksissa

Savinen maaperä tarvitsee asiallisesti suunnitellun salaojituksen riittävine kallistuksineen; myös pintamaalle on oltava tarpeen vaatima vesien ohjailu.

– Jos savista tonttia tai puutarhaa ei perusteta vesien ohjaus mielessä pitäen, päädytään äkkiä tilanteeseen, että kasvit tukehtuvat niille kaivettuihin kuoppiin. Ilman ohjailua savisen pihan vedet kulkeutuvat seisomaan kasvien juurille, Myller kertoo.

– Läpäisevä maaperä taas kaipaa saviainesta pohjamaahan sekoitettuna, ja vasta sen päälle tulee multakerros. Näin kosteus ei holahda suoraan hiekan läpi kasvien ulottumattomiin, Erkki Myller opastaa.

On multaa - ja multaa

Kaikki ei ole yhtä ja samaa multaa, vaikka tummalta ja mullalta näyttääkin. Mullan rakenteessa on isoja eroja käyttötarkoituksen mukaan.

– Esimerkiksi jalkapallokentän kulutusta kestävän nurmikon alle tarvitaan multaa, jossa on runsaasti hiekkaa seassa, että nurmikosta tulee vettäläpäisevä. Siinä voi olla humusta seassa niinkin vähän, kuin 10 prosenttia, Myller kertoo.

– Kasvimaan multarakenne taas on aivan toisenlainen, sinne humusta tarvitaan kuohkeuttajaksi paljon enemmän. Multaa ei kannata ostaa mistä tahansa. Sen koostumus on aika ratkaisevaa sille, miten pihalla jatkossa vihertää, kasvaa ja kukkii, Erkki Myller toteaa.

Suunnitelmia karsitaan paljon, että unelmat jäävät eloon

Erkki Myller kertoo, että pihasuunnitelman laadinta paperille asti kannattaa monestakin syystä. Ammattilaisen on helpompi kuvasta selventää, miksi joku laji tai ratkaisu ei ole toimiva, ja mitä siihen tilalle kenties kannattaisi valita. Myös asiakkaalle pihan hahmottaminen kokonaisuutena on konkreettisesta suunnitelmasta katsellen helpompaa.

Asiakkaan kanssa on paljon helpompi keskustella, kun on kuva, jota molemmat sormellaan osoittelevat. Paperilla olevasta suunnitelmasta sisäistää paremmin, miksi joku ratkaisu ei toimi - ja joku toinen taas toimii oikein hyvin.

Erkki Myller

– Asiakkaan toiveista tietenkin aina lähdetään liikkeelle. Usein siinä tosin käy niin, että toiveet ovat aivan mahdottomia, ja niistä joudutaan suurin osa torppaamaan. Siitä alkaa sitten syntyä se realistinen suunnitelma, joka mahdollistaa myös niiden tärkeiden unelmien toteutumisen, Myller naurahtaa.

– Tavallisimpia jarruttelun paikkoja on liian vaativien kasvien valinta. Jos halutaan valita lajeja, jotka eivät lähtökohtaisesti meidän pituus- ja leveyspiirillämme viiihdy, tulee puutarhanhoidosta työlästä ja epäkiitollista puuhaa, Myller sanoo.

– On hyvä tarinoida rauhassa, kun puutarhasuunnitelmaa laaditaan. Siinä selviää muunmuassa se, miten paljon rahaa puutarhaan halutaan kiinnittää ja paljonko aikaa on valmis sen hoitamiseen laittamaan. Siltä pohjalta kun sitten valitaan lajeja, tulee puutarhasta parhaiten odotuksia vastaava, Myller tietää.

Moni kotipihan laatija ei tunne edes haluamiensa lajien perusvaatimuksia ja olemusta.

– Esimerkiksi hopeapaju on kaunis puu, mutta se kasvaa huomattavan suureksi. Se kasvattaa juuriaan myös maanpinnan suuntaisesti, jolloin salaojat ovat vaarassa täyttyä sen juurista. Koonsa takia se ei siis käy talon lähelle, eikä myöskään tontin reunaan naapurin kiusaksi juuriaan kasvattelemaan ja lehtiä syksyllä karistamaan, Myller muistuttaa.