Lapsen matka makuihin käy kaikkien aistien kautta

Lapsi oppii erilaisia makuja vähitellen, yksilöllisesti ja esimerkin kautta. Ruoan kanssa oikuttelijan lusikkaa ei kannata heittää nurkkaan, vaan tarjota erilaisia makuja pikku hiljaa ja ajan kanssa.

Kotimaa
Ruokaa lautasella.
Mikko Kuusisalo / Yle

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäisen mukaan jopa kolmanneksella pienistä lapsista on arvioitu olevan jonkin lajin syömispulmia. Samaan hengenvetoon hän korostaa, että valtaosa niistä kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen ja oppimiseen.

Lyytikäinen suosittelee pitämään jalat maassa ja suhtautumaan rauhallisesti siihen, jos lapsi ei halua syödä joitakin makuja tai ruokia.

– Jotkut oppivat ja tutustuvat makuihin hitaammin kuin toiset. Tärkeää, että perhe ja vanhemmat toimivat itse monipuolisen syömisen malleina, eivätkä hermoile, toteaa Lyytikäinen.

Erilaisten makujen ja ruoan maistamiseen kannattaa kannustaa ja pitää tarjoilu monipuolisena. Jos syömispulmat alkavat vaikuttaa lapsen kehitykseen, tilanteeseen on hyvä puuttua heti.

– Jos ruoka ei vain maistu ja tilanne kääntyy sellaiseksi, että se alkaa vaikuttaa lapsen kasvuun ja painon kehitykseen, kannatta huoli tuoda julki esimerkiksi neuvolakäynneillä, Lyytikäinen toteaa.

Minkä nuorena oppii...

Ruoan kokeminen ja ihmisten herkkyys aistia makuja vaihtelee yksilöllisesti.

– Ihmisellä on kaikki viisi aistia käytössä, jos joku aisti on hetkellisestiki poissa käytöstä, muut kompensoivat sitä, toteaa dosentti, akatemiatutkija Mari Sandell Turun yliopistosta.

Sandell on ryhmineen tutkinut mm. ruoan ja aistien yhteyksiä ja syömiskäyttäytymistä.

Lapsille ruoan aistiminen on yhtä tärkeää kuin aikuisellekin.

– Hajut, maut, värit, kokeileminen suussa tai sormissa – niiden suhteen ollaan erilaisia. Tuttu ja turvallinen on usein tärkeä, vieraita ja uusia makuja karsastetaan ja niihin tutustuminen saattaa ottaa aikaa lapsesta riippuen kuukausiakin.

Yksilöllisten makumaailmojen alkulähteille pääseminen auttaa myös motivoimaan ja aktivoimaan lasta syömiseen liittyvissä asioissa.

Ongelmatilanteissa kannattaa Sandellin mukaan pyrkiä huomiomaan lapsen yksilölliset mieltymykset vaikkapa väreihin, muotoihin tai vaikkapa pinsettiotteen käyttämiseen, se auttaa lasta eteenpäin.

Karvas maku on haasteellinen

Osa ihmisistä on synnynnäisesti herkempänä karvaille mauille kuin toiset.

– Jos lapsi syntyy herkkänä, herkkyys säilyy koko elinkaaren ajan, Sandell kertoo.

Karvautta on tyypillisesti marjoissa kuten puolukassa ja monissa kasviksissa. Karvaan makua voi myös muokata ruoanlaitossa esimerkiksi suolalla tai sokerilla.

– Missään nimessä kasviksia ei kuitenkaan kannata jättää ruokavaliosta pois, ne ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Enemmän vain kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä ruokavalioon. Kyllä niitä kannattaa syödä joka päivä, makututkija kannustaa.