1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi kouluissa syödään "kumiperunoita"? Syy ei olekaan hinnassa

Esimerkiksi Kuopiossa ruokapalvelujen suunnittelijat haluaisivat tarjota kouluissa kuorellisia perunoita, ja oppilaatkin ovat niitä toivoneet. Koulut haluavat kuitenkin perunat ilman kuoria, koska niiden kuoriminen vie oppilailta liikaa aikaa.

Kotimaan uutiset
Perunoita kaupan vihannestiskillä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

"Maksaisin mieluusti euron siitä, että perunat eivät olisi kuorittuna viikkoja muovikelmussa säilytettyjä kumisia superpalloja." Kumisten perunoiden ongelma nousee jatkuvasti esiin, kun kysyy koululaisilta ja heidän vanhemmiltaan parannusehdotuksia kouluruokaan.

Mutta miksi perunat tuodaan kouluihin kuorittuina?

Esimerkiksi Kuopiossa kaupungin ruokapalvelujen suunnittelijat olisivat valmiita tuomaan kuorelliset perunat kouluihin. Osa oppilaistakin haluaisi itse kuoria perunansa. Toive kuorettomista perunoista on tullut kuitenkin kouluilta.

– Kouluilta on tullut kommenttia, että perunan kuorinta on hidasta, ja sieltä on toivottu kuorittuja perunoita, Servican ruokapalvelujen suunnittelija Tiina Soininen kertoo.

Kouluruokakeskustelussa on paljon legendaa mukana.

Merja Koistinen

Soinisen mukaan yhdessä Kuopion kouluista voitaisiin kokeilla, miten koululaisten perunoiden kuorinta sujuu. Kuoriperunoiden tarjoamiselle olisi sekä ravitsemukselliset että taloudelliset perusteet.

– Kuoripäällinen peruna on parempaa, vaikka siinä saattaa olla mustia kohtia. Raaka-ainekustannuksissa tulisi säästöjä. Kuoritun ja pestyn hintaero kuorelliseen perunaan verrattuna on noin 30 senttiä kilolta, Soininen huomauttaa.

Kuopion kouluihin valmistetaan 12 000 ruoka-annosta päivässä. Yhteen annokseen tulee noin 80 grammaa perunaa. Yhtenä päivänä perunaa kuluu siis noin 960 kiloa. Kuoriperunoita tarjoamalla säästettäisiin päivässä siis lähes 300 euroa. Koska peruna on yksi kouluruuan pääraaka-aineista, vuodessa säästöä voisi kertyä kymmeniä tuhansia euroja.

Lähituottajia ei saada kilpailutukseen

Toinen kouluruokakeskustelussa esiin nouseva kysymys liittyy ruoan alkuperään.

Kuopion kouluissa tarjotaan jonkin verran lähiruokaa, mutta ongelmana ruokapalvelun suunnittelijan mukaan on, ettei kilpailutukseen osallistu lähialueen tuottajia. Esimerkiksi Kuopiossa perunalle ei ole saatu toimittajaa lähialueelta, vaan peruna tulee tukkutoimittajalta.

– Meillä on leipä lähialueelta ja sipulistakin on hankintasopimus lähialueen toimijan kanssa. Olisimme halunneet viime kilpailutukseen lähialueen toimijoita, mutta se jäi vain haaveeksi, Soininen kertoo.

Servican ruokapalvelujen suunnittelija Merja Koistinen kertoo, että ravitsemussuositukset ovat tärkein ohjenuora koulujen ruokalistojen laatimisessa. Kuopion kouluihin, sairaaloihin, palvelukeskuksiin ja päiväkoteihin menevä ruoka valmistuu tuotantokeittiöissä, joista ruoka lähetetään palvelukeittiöihin.

– Makuja on monia, kun tehdään ruokaa ihan vauvasta vaariin, ja ruokalista on suunnilleen sama kaikille. Makueroja on pyritty ottamaan huomioon esimerkiksi niin, että yläkoululaiset saavat lisätä mausteita ruokaan, Koistinen sanoo.

Kuopion koululaiset arvioivat kouluruoan makua Yle Savon pyynnöstä, ja arvosanaksi tuli 7 ja puoli. Se on Koistisen mukaan kohtuullinen ja yllättävänkin hyvä tulos.

– Kouluruokakeskustelussa on paljon legendaa mukana. Se on kuitenkin hyvistä raaka-aineista tehtyä, terveellistä perusruokaa.

Lue seuraavaksi