Neuvottelulähde: Sipilä ajaa kahden ja puolen viikon lisäystä vuosityöaikaan

Mikäli SDP jää hallituksen ulkopuolelle, myös yhteiskuntasopimus saattaa joutua hankaluuksiin ainakin palkansaajajärjestöissä.

politiikka
Mies työskentelee metallipajalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen ilmapiiriä on lämmittänyt hallitustunnustelija Juha Sipilän esitys, että tuottavuuslisäystä haettaisiin muun muassa lisäämällä vuosittaista työaikaa 100 tunnilla. Tämä merkitsisi noin kahden ja puolen viikon lisäystä vuositasolla.

Ehdotus on otettu vastaan suurella varauksella varsinkin palkansaajapuolella. SAKn hallituksessa tämä yksityiskohta sai tänään paljon kritiikkiä. Palkansaajajohtajien mielestä työajan lisäys merkitsisi käytännössä palkanalennusta.

– Tähän tuskin voidaan suostua, ay-taustainen lähde arvioi tilannetta Yle Uutisille.

Sipilä käy neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinajärjestöjen kanssa samalla, kun hän käy hallitustunnusteluneuvotteluja puoluejohtajien kanssa. Keskeisten etujärjestöjen puheenjohtajat ja Sipilä tapaavat tänään illansuussa. Päivän mittaan useiden etujärjestöjen johtoryhmät ja -elimet ovat käsitelleet tilannetta. Yhteiskuntasopimuksen yksityiskohtia viilataan myös erillisissa työryhmissä.

– Toistaiseksi toiminta on ollut aika lailla kepuvetoista, palkansaajalähteistä kerrotaan.

Yleisesti on arveltu, että yhteiskuntasopimusta ei saada hahmoteltua ennen kuin hallituspohja ja hallitusohjelmaneuvottelut ovat selvillä. Hallituspohjasta Sipilä on luvannut tiedottaa torstaina.

Mikäli SDP jää hallituksen ulkopuolelle, myös yhteiskuntasopimus saattaa joutua hankaluuksiin ainakin palkansaajajärjestöissä.

– Ainakin meillä on enemmän luottamusta siihen, että meitä kuunneltaisiin paremmin, jos demarit olisivat hallituksessa, ay-piireistä kerrotaan Yle Uutislle.

Neuvottelulähteistä arvellaan yleisesti, että yhteiskuntasopimus tuskin on kattava ja yksityiskohtainen. Sen valmistelu saatetaan hajauttaa jatkotyöryhmiin, jotka jatkavat työskentelyään yli kesän. Yhteiskuntasopimus voi tässä vaiheessa jäädä jonkinlaisen kannanoton, julkistuksen tai tahdonilmauksen asteelle.

– On vaikea uskoa, että esimerkiksi SAK perääntyisi pitkäaikaisista tavoitteistaan näin nopeasti, työnantajapuolen leiristä arvioidaan neuvotteluasetelmia.