Pihlajalinnalla suunnitteilla yhteisyrityksiä kuntien kanssa – Tutkija: "Pörssiyhtiö on kunnille mielenkiintoinen partneri"

Pörssiin pyrkivä terveysalan yritys Pihlajalinna on suunnitellut yhteisyritysten perustamista useamman kunnan kanssa. "Pörssiyhtiö, joka pyrkii laajentamaan toimintaansa, on kunnille mielenkiintoinen partneri", arvioi Itä-Suomen yliopiston professori Jari Vuorio.

Kuva: Mihalis Kouloumpis / Yle

Terveysalan yritys Pihlajalinna ilmoitti tänään suunnittelevansa pörssiin listautumista. Listautuessaan Pihlajalinna olisi harvinaisuus, sillä muita pörssiin listautuneita terveyspalvelualan yrityksiä ei juuri ole. Pihlajalinnan listautumisen myötä myös kunnallinen terveydenhoito olisi paikoin linkitetty pörssiin.

Tampereella Pihlajalinnan kaksi terveysasemaa vastaa noin 25 000 tamperelaisen sairaanhoitaja- ja yleislääkäripalveluista. Parkanossa Pihlajalinna tuottaa kaikki kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Jämsä, Alavus, Ähtäri, Kuortane sekä Soini puolestaan suunnittelevat yhteisyrityksiä Pihlajalinnan kanssa.

– Yhteistyöllä varmistetaan se, että palvelut pystytään säilyttämään. Se on riskinjakoa. Tässä mielessä pörssiyhtiö, joka pyrkii osakekantaansa laajentamalla myös saamaan lisää kassavarantoa ja laajentamaan toimintaansa, on kunnille mielenkiintoinen partneri, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Jari Vuori.

Vuori vetää Itä-Suomen yliopistossa PubPri-hanketta, jossa vertaillaan julkisten, yksityisten ja muiden terveyspalveluiden tuottajia eri maissa.

Ei vain julkista ja yksityistä terveydenhoitoa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, sote-uudistus, on syy, miksi monet kunnat ovat kiinnostuneet yhteistyöstä yritysten kanssa. Kumppanin kanssa tuotettuna oman kunnan palvelut on helpompi säilyttää.

– Julkisen talouden budjettivajeen takia tulee väistämättä kysyntää myös yksityiselle sektorille. Kansalaisista osa haluaa palvelut räätälöidysti. Tässä yksityisellä ja julkisella terveydentuottajilla on molemmilla omat markkinansa, Jari Vuori sanoo.

Terveyspalveluiden tuottamisessa on Suomessa ollut nähtävissä keskittymistä: isot toimijat voittavat kilpailutuksia ja ostavat pieniä pois tieltään. Sen sijaan, että terveyspalveluita tarkasteltaisiin akselilla julkinen–yksityinen ja suuri–pieni, tulisi palveluiden monimuotoisuuden turvaamiseen kiinnittää enemmän huomiota, sanoo Vuori. Tällöin tilaa jäisi erikokoisille ja eri taustaisille toimijoille.

– Mitä isompi yksikkökoko on, sitä enemmän standardisoidaan. Kuitenkin kansalaiset haluavat myös yksilöllisiä palveluita. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on, että myös kansalaisille annettaisiin mahdollisuus toimia tuottajina ja suunnittelijoina, esimerkiksi itsehoidon ja ennaltaehkäisyn myötä. Se ei tarkoita, etteikö julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa tarvittaisi tulevaisuudessa, mutta niiden rinnalla pitäisi olla muitakin vaihtoehtoja.

Osakeannilla turvataan kotimaisuus

Pihlajalinna on perustellut listautumista sillä, että listautuminen on vaihtoehto yhtiön myymiselle uudelle pääomasijoittajalle. Pörssissä pääomaa saa lisää, mutta omistus voidaan silti säilyttää Suomessa.

– Pörssiyhtiöiden negatiivinen kalskahdus yleensä liittyy siihen, että tehdään kvartaalitaloutta. Johtajana olen tottunut siihen, että tämä on tosi pitkäjänteistä työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa etiikka on ensimmäisenä. Sitten vasta katsotaan, että toiminta on kannattavaa, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén.

Jari Vuoren mukaan on ymmärrettävää, että kotimaisuus kiinnostaa esimerkiksi kuntia, jotka ostavat palveluita yksityisiltä terveysyrityksiltä.

– On selvää, että jos yrityksen tekemät investoinnit eivät tule toteutumaan, toiminta voi lakata hyvin nopeasti. On olemassa riski, että ulkomaisen pääomasijoittajan omistamalla suurella yhtiöllä on valta sanella, mitä toimintaa säilytetään ja mitä ei. Kyse on myös siitä, miten yhteistyösopimukset tehdään: kuka valvoo ja ohjaa toimintaa? Molemminpuolin pitäisi olla selvät pelisäännöt.