Oikeat kontaktit ja omaleimainen elokuva petaavat menestystä

Elokuva-ala on kilpailtu ala, jossa valtteina ovat luottamukselliset välit oikeiden ihmisten kanssa ja omalaatuinen elokuva, joka puhuttelee kohderyhmäyleisöään.

Kuva: Katja Oittinen / Yle

Miika J. Norvanto on oppinut elokuva-alasta viimeisen kahden vuoden aikana paljon. Elokuvan tuotanto- ja levitysyhtiö Black Lion Picturesin tuottajana pitkäjänteinen markkinointityö roisin kauhukomedian Bunny the Killer Thing parissa on opettanut oikeita toimintatapoja ja välttämään virheitä.

– Suurin yllätys on ollut se, että elokuva vanhenee julkaisunsa jälkeen äärettömän nopeasti. Siksi onkin hyvä ymmärtää, että esimerkiksi piraattikopioiden leviämisen välttämiseksi on hyvä yrittää saada elokuvalle yhtäaikainen ensi-ilta ympäri maailman. Kontaktien merkitystä ei myöskään voi liikaa korostaa, Norvanto sanoo.

– Elokuva-alalla on maailmanlaajuisesti lopulta pieni porukka, joka pyörittää bisnestä. Siellä on usean vuosikymmenen aikana rakentuneet verkostot ja tavat tehdä töitä.

Tammikuussa Norvanto oli vastaanottamassa Yleisö-Jussin joukkorahoitetusta dokumentista Autolla Nepaliin. Hän on tuottanut ja levittänyt yli 200 tv-ohjelmaa ja elokuvaa, muun muassa dokumentit Laulu (siirryt toiseen palveluun) ja Olipa kerran seminaari (siirryt toiseen palveluun). Kokemusta elokuva-alalta on kertynyt yli 15 vuotta, ja hän tietää, että kansainvälisissä kuvioissa töitä on vielä paljon edessä.

– Uutena leikkiin lähteminen on täyttä hulluutta ja typeryyttä, ja perä edellä tässä puuhun mennään. Samalla yritetään oppia entistä enemmän ja löytää ihmisiä, jotka haluavat auttaa, että koulusta voisi selvitä jollain tavalla hengissä. Mutta taatusti meidät muistetaan!

– Elokuva-ala perustuu pitkäjänteiseen luottamussuhteeseen kaikkien kanssa koko maailmassa, Norvanto sanoo.

Elokuvatuottaja Miika J. Norvanto on toiminut elokuva-alalla vuodesta 1999 lähtien, mutta sanoo, että kansainvälisissä elokuvapiireissä riittää vielä oppimista. Kuva: Katja Oittinen / Yle

Kainuussa toimiva elokuvayhtiö ei kuitenkaan kaihda haasteita. Miljoonan euron tuotantobudjetilla Kainuussa kuvattu Bunny the Killer Thing nähdään Cannesin elokuvajuhlilla 17. toukokuuta, ja yleisössä istuu heitä, jotka päättävät yhteistyön aloittamisesta. Noste tuntuu olevan kova.

– Iso osa esimerkiksi Bunnyn menestystä tulee olemaan se miten hyvin onnistumme löytämään isoja tekijöitä, jotka ovat valmiita viemään elokuvaa kanssamme maailmalle. Jotain olemme kuitenkin tehneet jo nyt oikein, sillä esimerkiksi Hollywood Reporter on elokuvan maininnut, ja aiempi näkyvyytemme Cannesissa on herättänyt mielenkiintoa, Miika J. Norvanto sanoo.

"Elokuvaa tehdään diktatuurisella toimintamallilla"

Jos yksi elokuva-alan kilpailuvalteista on oikeat kontaktit, niin sitä on myös elokuva itse.

– Bunny on osunut jännään hermoon, ja markkinointityöllä on onnistuttu luomaan elokuvalle odotusarvoa. Väitän, että tämä elokuva uudistaa kauhukomedia-splatter -genreä, sillä siinä on uudenlainen draama-ulottuvuus, Miika J. Norvanto sanoo.

Bunny the Killer Thing -elokuvaa kuvattiin Kainuussa alkuvuodesta 2014. Kuva: Bunny The Killer Thing -tuotanto

Hän naurahtaa, että elokuvan ohjaajan ja toisen käsikirjoittajan Joonas Makkosen hieman häiriintynyt tapa katsoa maailmaa ja tuoda outoja hahmoja siihen, toimii yllättävän hyvin.

– Elokuvan menestyminen on kuitenkin kiinni siitä, miten elokuva puhuttelee yleisöä. Onko elokuva kohderyhmäyleisöstä tarpeeksi hyvä, hauska ja kiinnostava? Kuinka elokuva ja yleisö lopulta kohtaavat? Omaleimaisuus nostaa elokuvan esille isosta massata, ja Bunny on puheenaihe, mutta mikäli se kiinnostaa yleisöäkin, niin sosiaalisen median kautta lähteväpuhe auttaa kokonaisuudessa.

Miika J. Norvanto ja Joonas Makkonen ovat käsikirjoittaneet Bunny the Killer Thing -pitkän elokuvan. Kuva vuodelta 2013. Kuva: Katja Oittinen / Yle

Elokuvaa rahoittavat kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat, ja lisäksi on käytetty oma- ja yhteisörahoitusta. Rahoituksen lisäksi elokuvan tekemisessä ratkaisee paljon tekijäjoukon yhteen hioutuminen ja yhteisöllisyys.

– Elokuvaa tehdään diktatuurisella toimintamallilla, jossa ohjaaja sanoo, miten hän haluaa asioiden tapahtuvan, ja kaikki auttavat sen vision toteuttamista omalla ammattitaidollaan. Jos on yhtään klikkiä ihmisten välillä tai väärä ihminen väärässä paikassa, niin se näkyy heti kokonaisuudessa. Elokuvanteossa se on erittäin näkyvässä roolissa, että kaikki palaset todella toimivat yhteen, Miika J. Norvanto sanoo.