Suomalainen boikotoi yhä helpommin kokonaista maata – Israelin ohella nyt vastustetaan Venäjää

Ylen verkkokeskustelu kaupan ja tuotteiden boikotoinnista keräsi päivässä 275 kommenttia. Vastustus liittyi erityisesti tiettyihin maihin, yrityksiin ja tuotteisiin. Professori Lasse Mitronen kehuu argumentoinnin korkeaa tasoa.

talous
Eri maiden lippuja monikulttuurikeskus Kompassissa.
Monikulttuurisuus näkyy savolaisessa elämänmenossa.Yle

Aalto-yliopiston markkinoinnin ja kaupan professori Lasse Mitronen yllättyi verkkokeskustelun perusteluiden moninaisuudesta ja korkeasta tasosta.

– Huomiota herätti myös se, kuinka nopeasti ihmiset olivat reagoineet tähän keskusteluun. Iso osa kannanotoista oli silti hyvin selkeitä ja mietittyjä.

Mitrosen mukaan keskustelussa korostui maihin, yrityksiin ja tuotteisiin liittyvä boikotointi. Muun muassa Venäjä ja Israel mainittiin useamman kerran, muutaman kerran myös Yhdysvallat. Keskustelussa esitettiin argumentteja sekä maan puolesta että vastaan: esimerkiksi israelilaisilla tuotteilla oli myös puolustajia.

– Maiden boikotointi tuli nyt kuitenkin tavallista laajemmin esiin. Israel on ollut aikaisemminkin esillä, mutta yleisimmin boikotointi on liittynyt yksittäisiin tuotteisiin, kauppaan tai palveluntarjoajaan. Nyt maa-brändi tuntui vaikuttavan ihmisiin aika lailla.

Maiden boikotit johtuivat yleensä alueen poliittisesta tilanteesta. Boikotit tulivat esiin muun muassa siten, että ihmiset välttävät tiettyihin maihin matkustamista tai niistä maista tulevien tuotteiden ostamista yksilöimättä tarkemmin, mistä tuotteesta on kyse.

Mitrosen mukaan taustalla on muun muassa matkustelun lisääntyminen ja se, että maailman tapahtumat välittyvät ihmisille entistä voimakkaammin perinteisen median ohella myös sosiaalisesta mediasta ja siellä käytävistä keskusteluista.

Esimerkiksi luonnonsuojeluasioissa on nähty, että isotkin firmat voivat heilua.

Lasse Mitronen, professori

– Ihmiset ovat uutisten ja sosiaalisen median tavoitettavissa 24/7 ja joka paikassa. Ylen keskustelussa nähtiin, kuinka tämä antaa valmiutta reagoida avattuun keskusteluun hyvin nopeasti ja laajasti.

Boikotti voi heiluttaa isoakin firmaa

Mitrosen mielestä vilkas ja paikoin hyvinkin syvällinen keskustelu osaltaan osoittaa, että suomalaiset kuluttajat ovat entistä tiedostavampia. Tämä heijastuu yhä enemmän kulutus- ja käyttäytymisvalintoihin.

– Yritysten on otettava tämä huomioon toiminnassaan ja palveluissaan. Jos boikottipäätöksiä tulee yhtäkkiä tuhansia, se rupeaa vaikuttamaan myyntiin ja markkinointiin sekä yhtäältä myös mielikuviin ja mielipiteisiin. Esimerkiksi luonnonsuojeluasioissa on nähty, että isotkin firmat voivat heilua.

Mitronen toteaa, että tästä syystä yritykset seuraavatkin keskustelupalstoja ja ovat hyvin kiinnostuneita, mitä siellä puhutaan.

Suomalaiset ottavat nyt rohkeammin kantaa?

Vaikka keskustelu oli vilkasta, boikotointi ei ole suomalaisille kovin tyypillistä.

– Me emme ole kovin ärhäköitä nousemaan barrikadeille ja pitämään meteliä.

Mitrosen mukaan tämä käy ilmi, kun tehdään kansainvälisiä kyselyitä. Suomalaiset eivät käytä yleensä paljon ääripään vastauksia vaan ovat enemmän sovittelevia ja valitsevat keskitien vastauksia.

– Tässä mielessä yllätti, että tähän keskusteluun tuli päivässä vajaa 300 kommenttia. Eli onkohan kansamme luonne ja kulttuuri muuttumassa siihen suuntaan, että otetaan kantaa, ollaan jotakin mieltä ja halutaan kertoa se muille.

Mitronen myöntää, että vilkasta keskustelua edesauttoi nimimerkin takaa puhuminen.

– Tämä on kuitenkin askel avoimeen kansalaisyhteiskuntaan, jossa ihmiset voivat monipuolisesti ja moniulotteisesti ilmaista itseään – ei vain vaaleissa tai virallisissa mielipidekyselyissä.