Näkökulma: Jo muinaiset roomalaiset ja muut historian opit poliitikkojen aseina

Poliitikot käyttävät mielellään historiaa omien käsitystensä perusteluna. Toimittaja Antti Laakso toivoo, että poliitikot myös tutustuisivat tutkimuksen uusiin tuloksiin yhtä innokkaasti.

Laura Huhtasaari
Antti Laakso
Antti LaaksoYle

Vaalien allasai runsaasti julkisuutta faktojentarkistuspalveluFaktabaari (siirryt toiseen palveluun). Palkittujen nettisivujen tarkoitus on selvittää ehdokkaiden puheiden paikkansapitävyyttä ja kumota vääriä luuloja.

Faktantarkistukselle on tarvetta myös vaalikauden aikana. Poliittisia päätöksiä perustellaan liian usein vaillinaisin tiedoin ja ennakkoluulojen ohjaamina.

*Kansanedustajat joutuvat tekemään *päätöksiä niin monista asioista, että yksikään kansanedustaja ei voi perehtyä kaikkeen tai tietää jokaisesta asiasta riittävästi päätösten pohjaksi. Parlamentaarikon tärkeimpiä ominaisuuksia onkin kyky kuunnella asiantuntijoita ja myös muuttaa tarvittaessa näkemyksiään.

Valitettavan usein poliitikot kuitenkin tyrmäävät asiantuntijoiden arviot ja pitävät kiinni ennakkoluuloistaan ja -käsityksistään. Jos tieteellinen tutkimus osoittaa muuta, sen pahempi tieteelle.

Itse olen erityisen kiinnostunut siitä, miten historiaa käytetään poliittisten päätösten ja mielipiteiden perusteluna. Ilmiöön kuuluu, että poliittiset johtajat etsivät historiasta tukea omille näkemyksilleen saadakseen tahtonsa läpi.

Historiasta voi totta kai aina yrittää oppia. Liian usein poliitikkojen historiakäsitys perustuu kuitenkin väärinkäsityksiin tai populaarihistoriallisiin luuloihin syvemmän historiatiedon tai uusimman historiantutkimuksen sijasta.

*Äskettäin kiinnostavan historiakeskustelun *on aloittanut Laura Huhtasaari (ps.). Yli 9 000 ääntä Satakunnan vaalipiiristä saanut perussuomalaisten uusi kansanedustaja väitti Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) heti vaalien jälkeen, että Rooman valtakunta romahti moraalin rappioon.

Huhtasaaren tarkoituksena on historiavertauksellaan osoittaa, että nykyinen EU olisi eurovaluuttoineen samanlainen moraalisen rappion pesä kuin antiikin Rooma.

Kolme ansioitunutta antiikin ajan yliopistotutkijaa yritti korjata Huhtasaaren edustamaa, 1800-luvulla kukoistanutta väärinkäsitystä lehden mielipidepalstalla, mutta Huhtasaari haluaa jatkaa keskustelua ja puolustaa näkemystään.

Facebook-sivuillaan erityisopettajan koulutuksen saanut Huhtasaari ilmoittaa Rooman tuhoutumisen syiksi muun muassa huonon taloudenpidon, elämisen yli varojen, orjatyövoiman käytön, virkamisten korruption, poliittisen eliitin valtapelin, hallinnon tehottomuuden ja tavallisen kansan hyvinvoinnin laiminlyömisen.

Ainoastaan orjatyövoiman käyttö taitaa puuttua listalta, kun perussuomalaiset saarnaavat EU:n synneistä.

*Historiantutkijoiden piirissä *Huhtasaaren näkemystä voitaisiin kutsua anakronistiseksi. Tämä tarkoittaa, että menneisyyttä ei tarkastella tuon ajan ehdoilla vaan arvioidaan menneisyyden ihmisten toimintaa nykypäivän käsitysten pohjalta.

Kun Huhtasaari katsoo Rooman valtakunnan heikkenemistä modernin maailman moralististen silmälasien läpi, hän unohtaa, että myös Rooman nousu perustui orjatyövoiman käyttöön, poliittisen eliitin valtapeliin ja tavallisen kansan hyvinvoinnin laiminlyömiseen.

Tuskinpa antiikin aikana myöskään oli kovin montaa nykymittapuun mukaan korruptoitumatonta hallitsijaa.

*Toisaalta voi ajatella, *ettäpoliitikon tärkein ominaisuus ei ole miellyttää historiantutkijoita vaan äänestäjiään. Jos historian hyväksikäyttö menee läpi ja vaaleissa ropisee ääniä, poliitikko on saavuttanut tavoitteensa.

Faktabaarin kaltaiset palvelut voisivat kuitenkin auttaa kumoamaan pahimpia väärinkäsityksiä, liittyivät ne sitten historiaan tai muihin kysymyksiin.

Sopii toivoa, että tutkijat ja asiantuntijat eivät elä paljon puhutussa kuplassa vaan jaksavat jatkossakin tuoda esille tieteen uusimpia tuloksia. Demokratian ihanne perustuu ajatukseen, että päätökset tehdään mahdollisimman oikeiden tietojen pohjalta.