Suomen poronhoitajien jaksaminen selvitetään – "Apu pitää viedä poromiesten luo"

Umeån yliopiston tutkimuksen mukaan yksi kolmesta nuoresta saamelaisesta poronhoitajasta Ruotsissa on harkinnut itsemurhaa. Poronhoitajien tilanne aiotaan selvittää nyt myös Suomessa.

Kuva: Yle Sápmi

Uutisoimmevastikään Ruotsin nuorten poronhoitajien hälyttävästä tilanteesta. Umeån yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yksi kolmesta nuoresta, 18-29 vuotiaasta saamelaisesta poronhoitajasta Ruotsissa on harkinnut itsemurhaa.

Väitöstutkimuksen aiheesta tehnyt psykologian instituutin lehtori Niclas Kaiser haastatteli tutkimukseensa lähes 2 000 Ruotsin puolen saamelaista poronhoitajaa. Kysely paljasti, että 33 prosentilla nuorista on ollut itsemurha-ajatuksia.

Tilanne aiotaan selvittää myös Suomessa

Tutkimustulokset täytyy ottaa vakavasti, sanoo saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestön SámiSosterin puheenjohtaja Ristenrauna Magga.

Järjestö pyrkii teettämään samanlaisen tutkimuksen myös Suomessa.

Kuva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Asiaa ei ole ennen tutkittu. Olemme yhdessä Oulun yliopiston Arktisen lääketieteen keskuksen ja työterveyslaitoksen psykiatrian lääkäreiden kanssa kaavailleet tutkimusta, mutta emme ole vielä onnistuneet saamaan sille rahoitusta. Umeån yliopisto ja Saamelainen korkeakoulu Norjan Koutokeinossa auttavat nyt meitä rahoituksen hankkimisessa, Magga kertoo.

– Me tarvitsemme tutkimustietoa, jotta voimme miettiä toimenpiteitä. Jotta emme joutuisi tilanteeseen, jossa poronhoitajiemme jalat eivät enää kanna. Siihen tilanteeseen emme halua päätyä, painottaa Ristenrauna Magga.

Palvelut eivät vastaa poronhoidon tarpeita

SámiSoster-järjestö on tehnyt pitkäjänteistä työtä porosaamelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöllä on parhaillaan käynnissä hanke, joka kantaa nimeä Buorre boahtteáigi – Porosaamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Hankkeessa luodaan saamelaisille poronhoitajille sosiaalista hyvinvointia tukeva, ammatillisesti ohjattu toimintamalli ja vertaistukiverkosto.

Kuva: Aslak Paltto / Yle

Toimintamallin suunnittelussa hyödynnetään aiemmin toteutetun selvityshankkeen tuloksia, jotka jo itsessään paljastivat epäkohtia nykytilanteessa.

– Poronhoitajille tehdyt kyselyt paljastivat, että nyky-yhteiskunnan palvelut Suomessa eivät vastaa poronhoidon tarpeita. Avunpuute, taloudelliset ongelmat, poronhoidon tukipolitiikka ja median negatiivinen suhtautuminen poronhoitoon vaikuttavat poronhoitajien jaksamiseen. Meidän täytyy miettiä, mitä näille asioille olisi tehtävissä, selittää yhdistyksen puheenjohtaja Ristenrauna Magga.

Psykologi: Apu pitää viedä poromiesten luo

Tunnettu psykologi Pirkko Lahti on tutustunut Umeån yliopiston tutkimustuloksiin. Hänen mielestään tilanne Suomessa ei voi olla kovin kaukana Ruotsin tilanteesta.

Kuva: Yle Sápmi

– Tulos ei voi olla harvinainen Suomessakaan. Jos katsotaan tutkimuksessa esiintuotuja syitä, niin ne ovat hyvin tuttuja Suomessakin. Ruotsin poronhoitajilla on talousongelmia, eli jatkuvasti tiukkaa rahasta ja he kokevat paljon yksinäisyyttä. On myös kausia, jolloin on oltava liikkeellä ympäri vuorokauden, esimerkiksi nyt kun on hankikelit ja poroja tulee suojata pedoilta. On kausia, jolloin väsymyksen takia ei enää jaksa ja silloin ollaan jo riskitilanteessa. Se on varmasti tuttua täälläkin, mutta on eri asia, kuinka ihmiset puhuvat siitä, toteaa Lahti.

Psykologi Pirkko Lahti ei näe tutkimusta ensimmäisenä askeleena poronhoitajien hyvinvoinnin edistämisessä. Hän haluaisi perustaa Pohjois-Suomeen liikkuvia palveluita, jotka vietäisiin poromiesten luokse.

– Toivoisin, että saisimme ongelmat keskustelun alle ja pääsisimme sillä tavalla ajoissa väliin. Pohjoisessa voitaisiin miettiä liikkuvia palveluita, sillä emme voi odottaa, että poromiehet tulevat johonkin apua hakemaan, heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä yhtään mihinkään. Meidän pitäisi mennä heidän luokseen keskustelemaan ja kartoittamaan, mitä tilanteelle voisi tehdä. Palvelut ja apu pitää saada heidän luokseen, Lahti painottaa.