Pohjolan kivilinna brändätään 2000-luvulle – "Ei linnanrauniot vaan rauniolinna"

Euroopan pohjoisin kivilinna. Suomen ainoa kaupunkikeskustassa sijaitseva linna. Puhe on Kajaanin linnasta - tai pikemminkin linnanraunioista. Metsähallituksen hoteisiin siirtynyt kulttuurihistoriallinen kohde saa nyt 2000-luvun kiillotuksen eli brändäyksen.

Kotimaa
Kajaanin rauniolinna.
Sini Salmirinne / Yle

Metsähallituksen puistonjohtaja Kerttu Härkönen katselee kauhuissaan, kun joukko kajaanilaisnuoria säntää Kajaanin linnasaarelle ja joukkio nähdään pian vaeltelemassa rauniolinnan korkeimmilla muureilla.

– Sydäntä kylmää, Härkönen huokailee ja katselee muureilla keikkuvan nuorison perään.

Hyrinä linnan muurien juurella on kuitenkin lämpenemään päin. Metsähallituksen hoteisiin reilu vuosi sitten siirtynyt kulttuurihistoriallinen raunio saa huomiota enemmän kuin aikoihin. Metsähallitus on teettänyt linnasta kävijätutkimuksen ja joukko erilaisia kajaanilaistahoja on istunut miettimässä linnan brändiä.

– Tässä on mielestäni kaksi asiaa. Toinen juttu on se, että kun linnamme lähtee uuteen nousuun, se tuo Kajaanin keskustaan uuden hienon vetovoimatekijän, ynnää brändityöryhmässä istunut leipomoyrittäjä Kaija Marin.

– Ja toinen juttu on se, että jos se tuotevalikoiman puolesta onnistuisi, niin paikalliset yrittäjät voisivat miettiä, miten hyödyntää tätä linnaa, Marin jatkaa.

Metsähallituksen väki on jo herännyt korostamaan linnan sijaintia kaupunkikeskustan välittömässä läheisyydessä.

Rauniolinna on lupaus.

Päivi Tervonen

– Tämä linna on sijainniltaan ainutlaatuinen koko Suomessa, kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen vahvistaa.

1600-luvulla rakennettu linna räjäytettiin (siirryt toiseen palveluun) jo 1700-luvulla. Edelleen ajoittain hurjimmat haaveilijat pyöräyttävät käyntiin keskustelun linnan uudelleenrakentamisesta, mutta harva on ottanut tätä ideaa tosissaan – kuten ei mitään muutakaan linnan kehittämiseen liittyvää.

– Olen ollut niin monesti mukana puheissa, joissa on haaveiltu linnanraunioiden jonkinlaisesta kehittämisestä. Mutta ei ole koskaan ollut mitään selkeää tahoa, joka lähtisi viemään asioita konkreettisesti eteenpäin. Nyt tämä asia on kuitenkin muuttanut. Se on nyt Metsähallituksen vastuulla. Ja kun ei ole miljoonabudjettia, niin lähdetään pienestä liikkeelle ja näen sitäkin kautta tällä kaiken kasvun mahdollisuuden, kajaanilaisyrittäjä Kaija Marin visio toiveikkaana.

Oppia Ruotsinmaalta

Metsähallituksen väki, myös kajaanilaiset Päivi Tervonen ja puistonjohtaja Kerttu Härkönen, vierailivat vastikään Ruotsissa. He kävivät Visbyssä linna-aiheisessa seminaarissa hakemassa oppia Kajaanin linnan kehittämiseen.

Visbyn seminaarissa oli pääroolissa kaupunkia ympäröivä keskiaikainen muuri ja sen viimeaikainen korjausprojekti.

– Kun korjaamme näitä historiallisia kohteita, täytyy opetella tekemään se oikein. Itse ainakin henkilökohtaisesti haluaisin päästä esimerkiksi alkuperäisen laastin jäljille. Siihen tarvitaan tutkimusta – kuten Ruotsissa on tehty heidän projektiensa yhteydessä. Eivät nämä meidän linnamme muurit ole sortumassa, mutta talvet ovat pitkiä. Lumi, jää ja kosteus koettelevat rakenteita ja pienien sortumien paikkaaminen on varmasti edessä, Päivi Tervonen kuvailee.

Kaksi naista kävelee kävelysiltaa pitkin pois pieneltä, Kajaaninjoen keskellä sijaitsevalta saarelta, missä ovat keskiaikaisen Kajaanin linnan rauniot.
Linnasaarelle johtava kävelysiltaSini Salmirinne / Yle

Metsähallitus on tehnyt selväksi, että sillä ei ole aikeita rakentaa linnaa uudelleen. Mutta sen ympäristöä ja mielikuvia siitä on tarkoitus kiillottaa ja rakentaa uusiksi.

– Ensimmäinen muutos: ei linnanrauniot vaan rauniolinna. Puhumme mieluummin rauniolinnasta. Rauniolinna on lupaus, Päivi Tervonen makustelee mielikuvilla.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet raunioihin – linnasaari toimii lähinnä joen ylittävän sillan yhtenä tukipilarikohteena.

– Sehän tässä onkin, että ei moni kajaanilainenkaan tiedä tästä linnasta lopulta yhtään mitään. Näemme vain rauniot – emme linnaa tai siihen liittyviä tarinoita, yrittäjä Kaija Marin tuumii.

Sehän tässä onkin, että ei moni kajaanilainenkaan tiedä tästä linnasta lopulta yhtään mitään. Näemme vain rauniot – emme linnaa tai siihen liittyviä tarinoita.

Kaija Marin

Kerttu Härkönen muistuttaa, että rauniolinna on jo Kajaanin keskustan suosituin nähtävyys.

– Nyt haluamme nostaa erityisesti linnaan liittyvää historiaa, tarinoita sekä vahvistaa linnaa osana Kajaanin kaupunkikeskustaa ja sitä kautta lisätä Kajaanin kaupunkikeskustan vetovoimaa, Härkönen kuvailee.

Linnan brändääminen tuottanee näkyviä tuloksia vasta tulevina vuosina.

– Nyt eri tahot tässä kaupungissa pohtivat, millaisia tuotteita tämän linnan ympärille voisi rakentaa. Ja toinen juttu ovat erilaiset yhteisölliset tapahtumat, joita tämän linnan luona ja välittömässä läheisyydessä voisi jatkossa järjestää, Päivi Tervonen valottaa.

– Jo tähän loppukesään on tarkoitus suunnitella kansanjuhla, mutta katsotaan, millaisen muodon se lopulta saa, Kerttu Härkönen vihjaa.