Kirurgi: Lihavuusleikkausten määrä pitäisi tuplata

Oululaisen lihavuuskirurgin Vesa Koivukankaan mielestä Suomessa on asenneongelma: lihavuutta pidetään itse aiheutettuna sairautena ja lihavuusleikkauksia verrataan kauneuskirurgiaan. Hänen mukaansa lihavuusleikkausten määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Lihavuusleikkaus ei kuitenkaan ole riskitön, siihen kuolee 1–2 ihmistä vuodessa. 

Kotimaa
Suomessa tehdään vuosittain noin 900 lihavuusleikkausta, Oulun ylipistosairaalassa leikataan satakunta potilasta vuodessa.
Suomessa tehdään vuosittain noin 900 lihavuusleikkausta, Oulun ylipistosairaalassa leikataan satakunta potilasta vuodessa. Yle

Suomessa tehdään vuosittain noin 900 lihavuusleikkausta, suurin osa julkisin varoin. Meillä on tehty nykyaikaisia lihavuusleikkauksia vuodesta 2008.

Julkisella puolella niitä tehdään Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Lahdessa, Porissa, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Leikkaus maksaa noin kymppitonnin

Lihavuusleikkauksen voi teettää myös yksityisesti. Klinikoita on ainakin Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Vuosittain viitisenkymmentä ihmistä teettää leikkauksen privaatisti. Hinta on tällöin noin 8 000 – 10 000 euroa.

Vuonna 2008 leikkauksen tulijat painoivat keskimäärin 145 kiloa, nykyisin 120 kiloa.

– Tuolloin leikkauksiin tuli ihmisiä, jotka olivat odottaneet leikkaukseen pääsyä vuosia, nyttemmin tilanne on tasaantunut ja leikkaukseen pääsee helpommin, kertoo lihavuuskirurgi Vesa Koivukangas Oulun Yliopistollisesta sairaalasta.

Leikkaus viimeinen keino

Leikkaukseen ei pääse heppoisin perustein: painoindeksin on oltava vähintään 40 eli lihavuuden on oltava sairaalloista, diabetesta sairastavat pääsevät leikkaukseen painoindeksillä 35.

Ahmintahäiriöistä tai alkoholiongelmasta kärsiviä ei leikata. Tavoitteena on, että ennen leikkausta laihduttajat olisivat kokeilleet kaikki keinot, näyttöä aiemmasta laihdutuksesta on oltava.

Alueelliset erot isoja  

Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkausta tulee edeltää ns. konservatiivinen lihavuuden hoito, ja noin seitsemän prosentin painon pudotus. Monissa kunnissa vaatimuksena on osallistuminen ryhmämuotoiseen laihdutukseen. Usein juuri tämä muodostaa pullonkaulan leikkaukseen pääsylle, koska säästösyistä ryhmiä on liian vähän. Lähetteen leikkaukseen kirjoittaa terveyskeskus.

Diabetesta ja verenpainetautia sairastava Satu Launonen-Tiala (36v.) on tulossa lihavuusleikkaukseen. Apulaisylilääkäri Vesa Koivukangas tutkii.
Diabetesta ja verenpainetautia sairastava Satu Launonen-Tiala (36v.) on tulossa lihavuusleikkaukseen. Apulaisylilääkäri Vesa Koivukangas tutkii.Yle

Alueelliset erot esimerkiksi ovat suuria.

– Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on vaikeampi päästä hoitoon kuin muualla, kertoo Marja Leivonen Peijaksen sairaalasta, hän on vatsaelinkirurgiasta vastaava lääkäri HUSissa.

Ei kauneuskirurgiaa  

Noin puolella lihavuusleikatuista on diabetes, moni sairastaa lisäksi verenpainetautia ja uniapneaa eli metabolista oireyhtymää. Sairaudet ovat vakavia ja hoito kallista.

Siitä huolimatta lihavuuskirurgi on törmännyt siihen, että laihdutusleikkauksia verrataan kauneuskirurgiaan. Vesa Koivukangas on tehnyt leikkauksia vuodesta 2008, eikä ole koskaan leikannut esteettisin perustein.

– Ulkonäön parantuminen ei ole koskaan lähtökohta, vain sivutuote. Tärkeintä on hoitaa lihavuuden aiheuttama metabolinen häiriö, joka hyvin usein johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin

Taloudellisesti laihdutusleikkaus haukkuu hintansa kuudessa vuodessa. Säästöt syntyvät terveyspalvelujen ja lääkkeiden vähentyneestä käytöstä. Terveydentilan kohentuessa myös sairauspoissaolot lähtevät monesti laskuun.

Vaikka sairaalloinen lihavuus on itsenäinen tauti, pidetään lihavuutta usein itse aiheutettuna vaivana, jonka hoitamista julkisin varoin paheksutaan.

Suurin osa vaivoista "itse aiheutettuja"

Lihavuuskirurgi pitää asennetta nurinkurisena. Hänen mukaansa olisi sekä edullisempaa että inhimillisempää hoitaa lihavuutta jo ennen kuin se ehtii aiheuttaa liitännäissairauksia.

Valtaosa lihavuusleikkauksista tehdään tähystyksellä, suosituin menetelmä on vatsalaukun ohitus.
Kantahämäläiset hakeutuvat lihavuusleikkauksiin naapurimaakuntaan Päijät-Hämeeseen. Yle

– Suurin osa sairauksista, joita hoidamme, on tavalla tai toisella itse aiheutettuja. Lisäksi hoidamme myös kaikki lihavuuden aiheuttamat liitännäissairaudet, voi siis kysyä miksi me emme hoitaisi itse syytä, eli lihavuutta, toteaa Koivukangas.

Ruotsissa leikataan enemmän

Ruotsissa tehdään väestömäärään suhteutettuna neljä kertaa enemmän leikkauksia kuin Suomessa, vaikka meillä ollaan lihavampia. Vuosittain siellä leikataan 7500 ihmistä. Ruotsissa lihavuusleikkaukseen pääsee jo painoindeksillä 35, vaikka ei sairastaisikaan diabetesta. Koivukankaan mielestä suhtautuminen lihavuusleikkauksiin kertoo paljon maan sivistystasosta, mm. Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa leikkauksia tehdään paljon.

– Jos me halutaan liittyä länteen tässä asiassa, niin leikkauksia pitäisi tehdä enemmän. Yleensäkin on niin, että lännessä leikataan paljon ja Itä-Euroopassa vähän, polemisoi Koivukangas.

Miksi meillä ei leikata?

Yksi syy leikkausten vähäisyyteen on tietämättömyys, potilaat eivät tiedä, että leikkaus olisi heidän kohdallaan mahdollinen. Myös lääkäreitä vaivaa tietämättömyys. Osasyytä voidaan etsiä myös kovasta kansanluonteesta, Suomessa saatetaan ajatella, että leikkaus on liian helppo ratkaisu ylensyöntiin.

Todellisuudessa painonhallinta on elämänmittainen projekti ja vaatii pitkäaikaista sitoutumista elämäntapamuutoksiin.

– Paino pyrkii nousemaan takaisin, jos vaikkapa ruokailutottumuksia ei muuteta pysyvästi. Kyse saattaa olla hyvin pienistä asioista, kuten siitä, että palataan käyttämään margariinin sijaan voita, sanoo Marja Leivonen.

Leikkaus normalisoi annoskoot

Leikkaus vaikuttaa suotuisasti ihmisen nälkä- ja kylläisyyshormoneihin. Kylläisyys tulee aiemmin, eikä näläntunne ylly niin kiljuvaksi kuin ennen leikkausta.

– Tämä vaikuttaa ruokahalun säätelyyn, suolisto-aivo-akseliin, joka on selvästi häiriintynyt monella länsimaisella ihmisellä, sanoo Koivukangas.

Jatkuvaan naposteluun tottuneet ihmiset ovat turruttaneet luonnollisen kylläisyyden säätelynsä. Säännöllisillä ruoka-ajoilla ja karkkipäivillä on tärkeä merkitys lihavuuden hallinnassa.

– Kun ihminen alkaa leikkauksen jälkeen syödä hitaasti, niin kuin suositellaan, niin kylläisyyden tunne tulee nopeasti, eikä pääse ryöstäytymään käsistä.

Insuliinista voi päästä eroon

Kakkostyypin diabeetikoille lihavuusleikkaus tuo helpotusta, insuliini jää usein leikkauspöydälle.

Toipuminen lihavuusleikkauksesta vie kauan, pienentyneeseen annoskokoon totutellaan jo ennen leikkausta. Liian suuret annokset tai koostumukseltaan karkea ruoka voivat aiheuttaa suolitukoksen.
Toipuminen lihavuusleikkauksesta vie kauan, pienentyneeseen annoskokoon totutellaan jo ennen leikkausta. Liian suuret annokset tai koostumukseltaan karkea ruoka voivat aiheuttaa suolitukoksen. Yle

Vastikään julkaistussa brittitutkimuksessa 69 prosenttia diabetesta sairastavista leikatuista ei tarvinnut kolmen vuoden kuluttua lääkkeitä. Se parantuvatko leikatut lopullisesti, riippuu elintavoista.

Jos he palaavat entisiin elämäntapoihinsa ja lihovat takaisin, palaavat myös diabetes ja lääkitys. Pitkäaikaisessa seurannassa puolet diabeetikoista joutui aloittamaan lääkityksen uudelleen.

Lihavuusleikkaukseen voi kuolla  

Lihavuusleikkaus ei ole riskitön toimenpide ja leikkauskuolleisuus samaa luokkaa kuin tekonivelkirurgiassa. Laskennallisesti lihavuusleikkaukseen kuolee vuosittain noin 1–2 ihmistä.

Yleisimmät vakavista komplikaatiosta ovat keuhkoveritulppa ja suolistosauman pettäminen. Jopa joka 20. potilas joutuu uusintaleikkaukseen. Lihavuuskirurgin mielestä leikkauksen hyötysuhde on kuitenkin verraton, koska se pidentää elinikää.

– Olen urani aikana leikannut 700 potilasta, vakavat komplikaatiot ovat olleet hyvin harvinaisia, vakuuttaa Koivukangas.

Elämänlaatu paranee  

Ruoansulatuskanavan operointi aiheuttaa useimmille leikatuille vähintään lieviä oireita ja syömisrajoituksia. Yleisimpiä ovat ns. dumping-oireet eli aterianjälkeinen ripuli, pahoinvointi tai huimaus. Ellei hivenaineiden ja vitamiinien saannista huolehdita, voi tulla lihaskatoa, hiustenlähtöä ja erilaisia puutostauteja. Myös anemia on yleistä.

Silti suurin osa leikatuista kokee elämänlaatunsa parantuneen. Kuopiossa toissa vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 94 prosenttia oli sitä mieltä, että elämänlaatu parani, vain yksi prosentti katsoi sen heikentyneen.

Ajankohtainen kakkonen käsittelee lihavuusleikkauksia tänään TV 2:ssa kello 21.