Kateissa ollut kovakuoriaislaji tekee paluuta Suomeen

Vuosikymmeniä kateissa ollut kovakuoriainen tekee paluuta. Lajia hellivistä lämpimistä kesistä huolimatta isotoukohärkä on erittäin uhanalainen ja erityisen suojeltava laji.

Kotimaa
Isotoukohärkä -kovakuoriainen
Isotoukohärkä on erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji.Kari Virtanen

Erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltavaksi luokiteltu kovakuoriainen tekee paluuta Hämeeseen. Isotoukohärästä (Meloe proscarabaeus) on kolmen, neljän viime vuoden aikana tehty useita havaintoja. Laji on ollut kateissa vuosikymmeniä, mutta se näyttää pikkuhiljaa palaavan Suomeen. Se on myös viehättävä "pihalemmikki".

Isotoukohärästä on tehty viime aikoina useita havaintoja Hämeestä. Ilmoituksia uhanalaisen lajin esiintymisestä on tehty Hausjärveltä parista paikasta ja lisäksi Janakkalasta, Asikkalasta ja Hollolasta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski.

– Ilmeisesti lajilla menee tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin, ja sen kanta on voimistumassa. Lämpimät kesät auttavat lajin paluuta.

Kari Virtanen on seurannut isotoukohärkiä omalla kotipihallaan, ja viehättynyt niiden seuraamisesta.

– Aurinkoisina päivinä niitä on näkynyt helposti kymmenenkin yksilöä.

Jätä rauhaan – oman itsesikin vuoksi!

Vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski toteaa, ettei lajin esiintymispaikoilla välttämättä tarvita mitään erityisiä suojelutoimia, kunhan kuoriaisten annetaan olla rauhassa.

– Hieno otus kaiken kaikkiaan pihapiirin asukkaana, korostaa Mannerkoski.

Ilmeisesti lajilla menee tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin, ja sen kanta on voimistumassa.

Ilpo Mannerkoski

Jos harvinaisen isotoukohärän kohtaa luonnossa, sitä ei parane mennä kopeloimaan. Isotoukohärkä ruikkii ärsytettynä nivelistään myrkyllistä kantaridiinia, joka ärsyttää ihoa.

Isotoukohärkä on kookas, jopa viisi senttiä pitkä kovakuoriainen. Toukohärän toukat elävät maassa pesivien erakkomehiläisten pesissä, joten niiden pesäpaikkojen säilyminen on tärkeää. Toukohärkien toukat syövät mehiläisten munia, toukkia ja hunajaa. Kukkaniittyjen väheneminen ja kenties myös liikenteen lisääntyminen ovat heikentäneet isotoukohärän elinmahdollisuuksia.

Aikuiset toukohärät viihtyvät aurinkoisilla, avoimilla paikoilla, kuten niityillä ja hakkuuaukeilla. Ne elävät ryhmissä ja niitä esiintyy keväällä.

Suomessa on tavattu neljä toukohärkälajia (siirryt toiseen palveluun). Niistä kiiltävänsininen sinitoukohärkä (Meloe violaceus) on yleisin. Väriltään musta isotoukohärkä on uhanalainen laji. Kaksi lajia, huhtihärkä (Apalus bimaculatus) ja typytoukohärkä (Meloe brevicollis), ovat hävinneet maasta elinympäristön umpeenkasvun takia.