1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. terveys

Vesijuoksu polttaa rasvaa ja kiinteyttää – muista nämä käytöstavat

Uusi suosikkilaji vesijuoksu on nivelystävällinen liikuntamuoto, sillä vesi on tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma. Vesijuoksuharjoittelulla saavutetaan samanlaisia hyötyjä kestävyyden ja lihasvoiman kehittämisessä kuin kuivalla maalla tapahtuvissa kuntoilumuodoissa. Harrastuksen suosio on tuonut uimahallien juoksuradoille ruuhkaa. Vesijuoksijoiden onkin hyvä tietää muutama etikettisääntö ennen altaaseen menoa.

Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Aamu-uinnin aikaan Mikkelin Rantakeitaan 25 metrin altaassa on kaksi uimaria ja toistakymmentä vesijuoksijaa.

– Etenkin eläkeläiset ovat innostuneet vesijuoksusta eikä ihme. Kun uinnissa pyritään menemään mahdollisimman kovaa mahdollisimman pienellä työllä, vesijuoksussa pidetään luonnollinen, pysty juoksuasento ja tehdään töitä vettä vastaan.

Yhä useampi suomalainen köyttää viikoittain sinisen umpisolumuovista valmistetun vyön vyötärölleen ja pulahtaa veteen lenkille. Vesijuoksua on käytetty kuntoutuksessa jo vuosikymmeniä, mutta 2000-luvulla myös kuntoilijat ja aktiiviurheilijat ovat löytäneet lajin.

– Vesi on siitä jännä elementti, että vaikka siinä vain oleilee tekemättä mitään, puristaa veden paine elimistön nesteet kiertämään. Siinä kun vielä juoksee, niin on se hyvä harjoittaa kestävyyskuntoa ja sydäntä. Vesi myös poistaa täräyksen, joka kuivalla maalla juostessa niveliin kohdistuu eli liikkuvuutta on hyvä vedessä harjoitella, sanoo Mikkelin Rantakeitaan uinninvalvoja Jukka Tuorila.

Jukka Tuorila valvoo myös vesijuoksijoiden turvallisuutta. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Kohteliaisuus kunniaan myös altaassa

Tuorila on uimavalvojan työssään havainnut vesijuoksun suosion. Parhaimmillaan altaassa juoksee liki nelisenkymmentä kuntoilijaa kerrallaan, mikä aiheuttaa jo ruuhkaa, koska hallin neljä rataa jaetaan uimareiden ja juoksijoiden kesken. Välillä valvojat joutuvat puuttumaan tilanteisiin, vaikka pääsääntöisesti vesijuoksijat ovat sopuisaa sakkia. 

– Ruuhka-aikaan joutuu välillä muistuttamaan pelisäännöistä ihan turvallisuuden vuoksi. Juoksusuunta on kaikille sama ja laidassa juostaan, tällöin keskeltä mahtuu ohittamaan. Etenkin ruuhka-aikaan ohjeena on että jonossa mennään, eikä rinnakkain kaverien kanssa, koska silloin ohituksia on mahdotonta tehdä kapeassa tilassa. Jos kesken juoksun väsyy tai muuten haluaa pysähtyä, on se tehtävä altaan reunalla ja niin ettei tuki muiden juoksureittiä. Kohteliaasti täällä kyllä ihmiset pyytävät latua hitaammilta juoksijoilta eikä ongelmia ole sen suhteen ollut, uinninvalvoja Tuorila toteaa. 

Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Samaan yhtyvät aktiiviset vesijuoksijat Sanna Heikkinen ja Anja Heimanen.Naiset käyvät pari-kolme kertaa viikossa juoksemassa.

– Meitä kun on eri tasoisia juoksijoita, niin otetaan altaassa toiset huomioon. Joskus on niin paljon väkeä, ettei sekaan meinaa mahtua, mutta aina on hyvin saanut treenattua. Leppoisalla mielellä vaan niin hyvin sujuu, sanoo useamman vuoden lajia harrastanut Sanna Heikkinen.

Vuorotyötä tekevälle Heikkiselle vesijuoksua suositteli personal trainer, mutta eläkkeellä oleva Anja Heimanen innostui lajista omin nokkineen viime syksynä. Heti aamusta tunnin vesijuoksulenkki tekee terää.

– Aina on hyvä olo kun altaasta nousee. Juoksun päälle menen vielä porealtaaseen hetkeksi hierotuttamaan käsiä ja venyttelemään, se on tärkeää. 

Sanna Heikkinen tulee uimahallille vesijuoksemaan pari-kolme kertaa viikossa. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Vesijuoksu on harrastuksena jo niin suosittua, että useimmissa uimahalleissa on  osoitettu omat radat sinivöisten käyttöön. Vesijuoksijoille pätevät samat uimahallin säännöt kuin muillekin käyttäjille.

– Monet vesijuoksijat käyttävät uimalakkeja, mutta jos lakkia ei käytä, on ennen altaaseen menoa peseydyttävä hiuksia myöten. Juoksuvöitä saa uimahalleista lainaan, niiden käyttöä henkilökunta ohjeistaa mielellään. Ja uimataito on juoksuvyön kelluttavuudesta huolimatta pakollinen vesijuoksussa, juoksuvyö kun ei estä hukkumiselta, uinninvalvoja Tuorila muistuttaa.

Vesi vanhin voitehista

Vesijuoksun vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu jonkin verran. Vesi vaikuttaa nestemäisen olomuotonsa ja ilmaa tuhat kertaa tiheämpänä ihmisen elimistön toimintaan vesiliikunnassa ja vedessä oltaessa. Suurimmat muutokset tapahtuvat tutkimusten mukaan hengityselimistön ja sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnoissa verrattuna kuivalla maalla oleskeluun tai liikkumiseen. Sydämen syketiheys laskee veteen mentäessä keskimäärin 10 – 15 lyöntiä minuutissa, hengitysvolyymi pienenee noin 10 %, verenpaine säilyy ennallaan tai nousee hieman ja energian- ja hapenkulutus on suurempi kuin kuivalla maalla.

– Kyllä tämä toistaiseksi ainakin on iäkkäämpien ihmisten, ja etenkin naisten, suosiossa. Mutta käy meillä myös hyvin iso, nuorten miesten ryhmä, jotka käyvät vesijuoksemassa ihan lääkärin määräyksestä.  Esimerkiksi jääkiekkoilijat kuntouttavat itseään vammojen ja leikkausten jälkeen vesijuoksulla, uinninvalvoja Jukka Tuorila valottaa.

Laji sopisi kuitenkin myös nuorempien lajivalikoimaan sillä monien tutkimusten mukaan vesijuoksuharjoittelulla saavutetaan aivan samanlaisia hyötyjä aerobisen kestävyyden ja lihasvoiman kehittämisessä kuin kuivalla maalla tapahtuvissa kuntoilumuodoissa. Vesijuoksuharjoittelun hyvinä puolina voidaan pitää, että lihakset eivät kipeydy, vesi rentouttaa ja eliminoi painovoiman vaikutuksen. 

– Kyllä minä tätä lajia suosittelen ihan kaikille, Tuorila hymyilee uinninvalvojan kopin tuolilla istuen.