1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Iran tuo lisäpaineita öljymarkkinoille – öljymaiden ahdinko koituu kuluttajan iloksi

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportin mukaan öljyn hinnan laskun suurin uhri on Venäjä. Uusilla öljyalueilla Etelä- ja Keski-Amerikassa on jo lähes viidennes maailman öljyvaroista.

Irakin öljytyöläisiä al-Fakkan öljykentillä Iranin rajan tuntumassa. Kuva: EPA/STR

Maailman öljymarkkinat ovat viime kuukausina olleet myllerryksessä. Halpa öljy on ajanut monet öljynviejämaat ahtaalle, eikä valoa ole juuri näkyvissä tunnelin päässä.

Öljy maksoi vielä vuosi sitten runsaat 100 dollaria tynnyriltä. Käänne tapahtui kesäkuun lopulla 2014, kun öljyn maailmanmarkkinahinta kääntyi jyrkkään laskuun.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Öljynviejämaiden järjestön Opecin päättäjät olivat koolla marraskuussa 2014. Monet odottivat, että Opecin johtava maa Saudi-Arabia olisi tuossa kokouksessa ehdottanut öljyntuotannon leikkausta. Saudit yllättivät, tuotantomääriin ei kajottu.

Seurauksena oli öljyn hinnan lasku edelleen. Pohjakosketus oli tammikuussa 2015, kun Brent-öljy maksoi hieman alle 50 dollaria tynnyriltä. Tuosta pohjalukemasta on viime kuukausina tultu hieman ylöspäin, mutta öljy on edelleen halpaa.

Iranin paluu hämmentää markkinoita

Yhdysvaltain liuskeöljyn tulo hämmensi öljymarkkinoita pari vuotta sitten. Johtavan teollisuusmahdin siirtyminen liuskeöljyn myötä suuresta öljyn kuluttajasta sen tuottajaksi on painanut öljyn hintaa alas. Seuraava markkinoiden myllertäjä saattaa olla Iran.

Iranin öljyministeri Bijan Namdar Zanganeh Kuva: EPA/ABEDIN TAHERKENAREH

Iranilla on maailman kolmanneksi suurimmat öljy- ja kaasuvarat. Islamilainen tasavalta on kuitenkin viime vuodet ollut taloussaarrossa ydinohjelmansa vuoksi. Iranin öljyn vienti on kärsinyt pahoin lännen asettamista pakotteista, Iranin öljyn pääostaja on ollut Kiina.

Iranin ydinohjelmaa koskevissa neuvotteluissa päästiin puitesopuun huhtikuun alussa. Kesäkuun loppuun mennessä on määrä hioa sopimus valmiiksi. Siinä Iran sitoutuisi olemaan hankkimatta ydinasetta, länsi puolestaan poistaisi Iraniin kohdistetut pakotteet.

Jos sopimus syntyy, Iran palaa nopeasti merkittäväksi öljynviejäksi. Iranin oma talous on kuralla, ja se odottaa innolla öljyn vientiporttien avautumista. Kansainvälisten arvioiden mukaan Iranin paluu merkitsisi päivässä noin 600 000 tynnyriä lisää öljyä markkinoille.

Tällä olisi väistämättä suora vaikutus öljyn hintaan. Öljystä on jo nyt ylitarjontaa, joten paineet öljyn hinnan halpenemiseen kasvaisivat Iranin markkinoille tulon myötä. 

Öljyä riittää yli 50 vuodeksi

Öljy on ehtyvä luonnonvara, ja öljyn loppumista on ennustettu jo vuosikymmeniä. Uusia öljyvarantoja on kuitenkin vuosien saatossa löydetty eri puolilta maailmaa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Oheisessa taulukossa on kirjattu öljyvarat, jotka nykyisellä tekniikalla ja öljyn nykyisillä hinnoilla voidaan hyödyntää. Lähes puolet maapallon öljyvaroista on Lähi-idässä.

Etelä- ja Keski-Amerikka ovat nousevia öljyalueita. Pohjois-Amerikka eli Yhdysvallat ja Kanada ovat puolestaan vakaasti siirtymässä omavaraisiksi öljyn suhteen.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Öljyn loppumisesta huolestuneet voivat huoahtaa helpotuksesta, ainakin jos öljy-yhtiö BP:n tuoreeseen katsaukseen on luottaminen. Sen mukaan öljyä riittää nykytuotannolla yli 50 vuodeksi. Suurimmat öljyreservit ovat Etelä- ja Keski-Amerikassa. Myös Lähi-idässä öljyä on edelleen runsaasti pumppaamatta.

Venäjä öljysodan häviäjä

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreen raportin mukaan öljyn hinnan putoamisen suurin uhri on Venäjä.

Antoine Halff. Kuva: Yle

IEA:ssa öljyteollisuuden ja -markkinoiden seurannasta vastaava johtaja Antoine Halff sanoo, että Venäjän isona haasteena on öljytulojen pudotuksen ja kansainvälisten pakotteiden osuminen samaan aikaan.

Venäjän tuloista puolet koostuu öljystä ja kaasusta, joten öljyn hinnan romahdus näkyy suoraan valtion budjetissa.

Venäjään kohdistetut pakotteet puolestaan ovat sulkeneet venäläiset yhtiöt kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Rahaa saa vain huippukalliiseen hintaan.

Pakotteilla on rajattu myös uuden teknologian vientiä Venäjälle. Tämän seurauksena arktisten alueiden öljyesiintymisiä ei aivan lähiaikoina oteta käyttöön.

Öljyn ja kaasun länsiviennin korvaamiseksi Venäjä on suunnannut katseen Kiinaan. Potentiaalia Kiinassa on, mutta Antoine Halffin mukaan kiinalaiset ovat tiukkoja neuvottelijoita. Öljyn ylitarjonnan vuoksi Kiinalla on nyt paljon vaihtoehtoja josta öljyä voi tuoda.