Hvitträskin vanhan kuusimetsän avohakkuu kuohuttaa Kirkkonummella

Senaatti-kiinteistöt on kaatanut Hvitträskin museolle johtavaa tietä ympäröineen vanhan kuusimetsän. Tunnelmallisen kuusikon hävittäminen on ihmetyttänyt ja myös raivostuttanut sekä alueen asukkaita että museon vieraita. Metsän kaatamista perustellaan puiden huonolla kunnolla.

kulttuuri
Hakattua metsää Hvitträskissä.
Senaatti-kiinteistöt on kaatanut Hvitträskin museolle johtavaa tietä ympäröineen vanhan kuusimetsän. Juha Kivioja / Yle

Arkkitehtien Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin itselleen viime vuosisadan alussa suunnittelema erämaa-ateljee Hvitträsk Kirkkonummella ei ole enää aivan entisensä – ainakaan mitä tulee erämaahan. Museona toimivaa rakennusta ympäröinyt vanha ja sankka metsä on kaadettu lähes kauttaaltaan maan tasalle. Pystyssä on enää muutamia yksittäisiä puita.

Metsän kohtalo on kuohuttanut sosiaalisessa mediassa ja sitä ovat kauhistelleet myös pihapiirissä toimivan Ravintola Hvitträskin asiakkaat.

– Henkilökunta on ollut ihmeissään ja oikeastaan kasvoina ja syyllisinä tälle asialle. Asiakkaat tulevat ravintolaan kysymään, miksi ihmeessä te olette kaataneet tuon metsän. He kyselevät, että rupeatteko rakentamaan kerrostaloa vai minkä ihmeen takia te olette kaataneet kaikki puut, kertoo ravintoloitsija Tiia Dillemuth.

Henkilökunta on ollut ihmeissään ja oikeastaan kasvoina ja syyllisinä tälle asialle.

Tiia Dillemuth, ravintoloitsija

Vanhat puut olivat turvallisuusriski

Hvitträskin alueen hallinnointi siirtyi Museovirastolta valtion Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa. Ohjeet puiden kaatamiseen tulivat kuitenkin edelleen Museovirastolta, joka perustelee päätöstä metsän huonolla kunnolla ja siellä kulkevien ihmisten turvallisuudella.

– Tilanne juontaa vuosien ja vuosien takaa. Museovirastolla ei ole ollut resursseja kokonaisvaltaiseen hoitoon ja nyt kun se oli mahdollista, päädyttiin näinkin radikaaliin ratkaisuun, toteaa kulttuuriympäristöjen hoidosta vastaavan osaston päällikkö Ilari Kurri.

Lähes avohakkuumaiseen lopputulokseen johti eräänlainen dominoefekti.

– Puuston kunto käytiin läpi ja tultiin siihen tulokseen, että huonokuntoiset puut olisivat avanneet tiheää kuusikkoa niin paljon, että asiantuntijoiden mukaan seuraava myrsky olisi tehnyt tuhojaan muussakin puustossa. Vaaratilanne olisi siis jäänyt päälle, Kurri sanoo.

Ravintoloitsija Tiia Dillemuthin mukaan turvallisuus tuntuu hakkuiden jälkeen lähinnä heikentyneen.

– Ihmiset haluavat hyvin paljon mennä haudoille ja sinne on hyvin pieni ja vaikeakulkuinen kinttupolku muutenkin. Nyt vähäiset puut, joita sinne on jätetty pystyyn, kaatuvat heti, kun tulee vähänkin enemmän tuulta. Joitakin on jo kaatunut ja metsässä on vaikea kulkea, hän huomauttaa.

Paikalle istutetaan satoja taimia

Museoviraston Kurri vakuuttaa, että aluetta siistitään edelleen ja sen ilme kohenee nopeasti.

– Metsään istutetaan satoja uusia taimia vielä tämän kesän aikana. Ne ovat tavallista suurikokoisempia. Siihen, että metsä näyttää samalta kuin ennen menee silti tietysti vuosikymmeniä.

Dillemuthkin löytää hakkuista jotain hyvää järkytyksestään huolimatta.

– Kun päivittäin ajaa töihin ja pois täältä, niin kyllähän järvi nyt upeasti näkyy sieltä.