Väitös: Ilmastonmuutos uhkaa kimalaisia

Tutkimustulokset osoittavat, että kimalaiskuningattaren koko vaikuttaa siihen, miten hyvin se selviää talvehtimisen jälkeen ja millaisen yhteiskunnan se perustaa.

Kotimaa
Kuvassa kimalainen.
Anssi Leppänen / Yle

Ilmastonmuutoksen ennustamat leudot talvet voivat laskea kimalaisten määrää entisestään. Tämä selviää Turun yliopistossa väittelevän FM Salla-Riikka Vesterlundin väitöskirjasta.

Vesterlund on selvittänyt, miten talvehtimisen aikainen lämpötila ja ravintopula heräämisen jälkeen vaikuttavat kimalaiskuningattariin.

Vesterlundin mukaan kimalaiset ovat tärkeä pölyttäjäryhmä pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa ne ovat muun muassa mustikan pääasiallisia pölyttäjiä. Kimalaisten kannat ovat laskeneet viime vuosikymmeninä esimerkiksi maatalouskäytäntöjen muuttumisen ja hyönteismyrkkyjen lisääntyneen käytön takia.

– Uhkana ovat myös vierasperäiset tuontipölyttäjät, kuten kasvihuoneissa käytetty kontukimalainen ja keinopesissä elävät kesymehiläiset, jotka kilpailevat samoista ravintokasveista ja voivat levittää uusia tauteja ja loisia.

– Yksi suurimmista kimalaisia uhkaavista riskitekijöistä on kuitenkin ilmastonmuutos, Vesterlund toteaa.

Suuret kuningattaret selviytyvät pieniä paremmin talven yli

Talvilämpötilojen odotetaan nousevan muun muassa Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla eniten, jos maapallon keskilämpötila kohoaa mallien mukaan lähes viidellä asteella sadan vuoden kuluessa. Reilu muutos vaikuttaisi hyvin todennäköisesti kimalaiskuningatarten talvehtimislämpötiloihin ja talvehtimisen pituuteen.

Jos leudon talven jälkeen luonnossa on enemmän suuria kuningattaria, niin ne tekevät todennäköisesti pesiä, joista tulee vähemmän kuningattaria. Tämä saattaa vaikuttaa kantojen vähenemiseen.

Salla-Riikka Vesterlund

– Myös kimalaisten ja kasvien samantahtisuus saattaa häiriintyä. Keväällä osa kimalaisten käyttämistä ravintokasveista voi kukkia liian aikaisin, jolloin kuningatarten ravinnonsaanti vaikeutuu talvehtimisen jälkeen, Salla-Riikka Vesterlund sanoo.

Vesterlund keskittyi väitöskirjassaan kuningatarten suoriutumiskyvyn tutkimiseen. Suurennuslasin alla olivat ilmastonmuutoksen ennustaman lämpötilan nousun vaikutus kuningattaren talvehtimiseen ja selviytymiseen ravintopulan sattuessa keväällä.

– Tavallista lämpimämpien talvien aikana suuremmilla kuningattarilla näyttäisi olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä talven yli ja myös paremmat valmiudet käyttää immuunipuolustustaan stressitekijöiden torjunnassa.

Pienet kuningattaret tuottavat enemmän uusia kuningattaria

Kimalaiskuningattarilla on suuri merkitys kimalaispopulaatioille, sillä vain hedelmöittyneet uudet kuningattaret talvehtivat ja aloittavat uudet yhteiskunnat seuraavana vuonna.

Sitä ei usein ajatella, että hyönteisillä on tärkeä merkitys meille ihmisillekin

Salla-Riikka Vesterlund

– Kuningattaren koolla on tässäkin suuri merkitys. Suuremmat kuningattaret aloittavat muninnan aikaisemmin, niiden yhteiskunnat saavuttavat sukukypsän vaiheen myöhemmin, ne tuottavat enemmän työläisiä, ja niillä on pienempiä kuningattaria koirasvoittoisempi sukupuolijakauma.

– Uusia kuningattaria tuotetaan suurten kuningatarten pesissä myös määrällisesti vähemmän kuin pienten kuningatarten pesissä.

Väitöksen mukaan suurilla kuningattarilla on pienempiä kuningattaria paremmat mahdollisuudet tuottaa jälkeläisiä leudon talven jälkeen.

– Jos leudon talven jälkeen luonnossa on enemmän suuria kuningattaria, niin ne tekevät todennäköisesti pesiä, joista tulee vähemmän kuningattaria. Tämä saattaa hiljalleen vaikuttaa kantojen vähenemiseen, Vesterlund arvioi.

Kimalaisten suojelua tulisi lisätä

Salla-Riikka Vesterlundin tutkimusryhmä on kehittänyt myös uuden DNA-menetelmän helpottamaan vaikeasti toisistaan erotettavien kimalaisryhmien tunnistusta. Varsinkin kasvihuoneissa yleisesti käytetty kontukimalainen erottuu hankalasti paikallisista lajeista.

Vesterlundin mukaan kimalaislajien kannanvaihtelujen seuranta on tärkeää, jotta lajien vähenemiseen voidaan puuttua ajoissa.

– Kimalaisten ja muiden mesipistiäisten suojelua tulisi lisätä, jotta nämä tärkeät pölyttäjät pystyvät selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista.

– Luonnonpölytyksen väheneminen on huolestuttavaa kasvien hedelmöittymisen kannalta. Sitä ei usein ajatella, että hyönteisillä on tärkeä merkitys meille ihmisillekin.

FM Salla-Riikka Vesterlundin väitöskirja Bumblebees in a Changing Climate: Evaluating the Effects of Temperature on Queen Performance (Kimalaiset muuttuvassa ilmastossa: lämpötilan vaikutukset kuningatarten suoriutumiskykyyn) tarkastetaan Turun yliopistossa 9.5.2015.

Lähteet: Turun yliopiston tiedote