Sairaaloiden pulma: Lihavat eivät mahdu tutkimuslaitteisiin ja sänkyihin – potilaita siirrellään nostureilla

Lihavuuden riskit terveydelle ovat hyvin tiedossa. Lihavuus altistaa muun muassa sydänsairauksille ja aivoverenkierron häiriöille. Vaikea lihavuus myös haittaa potilaan tutkimista ja hoitoa melkein missä tahansa sairaudessa.

Kotimaa
Henkilö vaa'alla, jonka lukema on 138 kiloa.
Arja Lento / Yle

Lihavuuden riskit terveydelle ovat hyvin tiedossa. Lihavuus altistaa muun muassa sydänsairauksille ja aivoverenkierron häiriöille. Pahimmassa tapauksessa kuolema tulee sydäninfarktin tai aivohalvauksen kautta.

Kymenlaakson keskussairaalan endokrinologi Marjo Tamminen kertoo, että lihavuuteen liittyy paljon muitakin sairauksia, esimerkiksi nivelrikkoa. Lihavuus lisää myös sairastavuutta syöpäsairauksiin.

Tammisen mukaan hyvin vaikea lihavuus haittaa potilaan tutkimista ja hoitoa melkein missä tahansa sairaudessa. Tammela kertoo esimerkkinä, että lihavan ihmisen keuhkokuume johtaa helpommin hengitysvajaukseen kuin normaalipainoisen ihmisen.

Kun lihavuus menee tietyn rajan yli, se alkaa tuoda esiin aivan käytännön ongelmia hoitotyössä. Vaikka sairaalan sängyt kestäisivätkin lihavan potilaan painon, ne eivät välttämättä ole tarpeeksi leveitä isokokoisille potilaille. Sairaaloissa tarvitaan potilaiden liikutteluun nostureita, koska hoitajat eivät jaksa nostaa lihavia potilaita.

Usein käy myös niin, että isokokoinen ihminen ei yksinkertaisesti mahdu tutkimuslaitteeseen. Ensimmäisenä fyysisten mittojen rajat tulevat vastaan sairaalan magneettikuvauslaitteessa.

– Näkyvyys esimerkiksi ultraäänitutkimuksessa voi olla huono. Kirurgien on vaikea tehdä leikkauksia kun rasvakudosta on tiellä ja haittaamassa näkyvyyttä, Tammela luettelee.

Tammisen mukaan työikäisestä väestöstä sairaalloisen lihavia on noin kaksi prosenttia, mikä tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sairaalloisesta lihavuudesta voidaan puhua kun painoindeksi ylittää neljäkymmentä.