Jari Sinkkonen lasten kesälomista: Yksin pärjääminen ei ole ikäkysymys

Monissa perheissä mietitään parhaillaan, miten ynnätä koululaisten pitkä loma ja vanhempien vähän lyhyemmät lomat yhteen. Vaikka yhtälö ei ole helppo, ei pientä koululaista pidä jättää pitkäksi aikaa yksin. "Pitää tuntea ja tietää oma lapsi", sanoo Jari Sinkkonen ja muistuttaa, että yksin kotiin jääminen ei ole ikäkysymys. Älylaitteista ei ole kesäloman lapsenvahdiksi.

Kotimaa
Yksinäinen tyttö istuu selin
Anna Sirén / Yle

Kesä ja koululaisten loma lähestyy. Monissa perheissä mietitään, miten loma-aika järjestetään, jos ja kun vanhemmat eivät pysty lomailemaan koko kesää ja perheessä on pieniä koululaisia.

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen sanoo, että ikää ei pidä tuijottaa silloin, kun mietitään, pärjääkö lapsi yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Pärjääminen ei ole ikäkysymys.

– Se ei siis riipu lapsen kronologisesta iästä. Olisikin kauhean helpottava ja huojentava ajatus, että voitaisiin rakentaa joku taulukko ja katsoa sieltä, että (lapsi osaa) kahdeksanvuotiaana tätä ja kymmenvuotiaana tuota.

Sinkkonen muistuttaa, että 11-vuotiaissa on pelokkaita ja ahdistuvia lapsia, joille päivän yksin oleminen on silkka mahdottomuus ja toisaalta voi olla nuorempia lapsia, jotka voivat olla reippaita ja neuvokkaita. Avainasia on, että tuntee oman lapsensa.

"Ei se mitään mukavaa kesänviettoa ole"

Jari Sinkkonen sanoo suhtautuvansa hieman ylisuojelevasti ajatukseen, että lapset ylipäätään olisivat omin päin pitkiä aikoja.

– Lapsi joutuu ikään kuin käyttämään kaikki voimavaransa siihen, että jaksaa sinnitellä ja sitten rupeaa kaikki rapsahdukset nurkissa pelottamaan ja ahdistamaan. Uloskaan ei oikein uskalla mennä. Ei se mitään mukavaa kesän viettoa ole minkään ikäiselle lapselle.

– Mieti omaa lastasi, minkä sorttinen se on. Onko se arka ja helposti pelokas vai reipas ja neuvokas, joka selviää erilaisista tilanteista, Sinkkonen vinkkaa.

Joku turvajärjestely nuorillekin

Aikaisemmat erossaolotilanteet ja yksinolot antavat vinkkiä siitä, miten lapsi suhtautuu yksin jäämiseen.

– Miten lapsi, oli hän nyt sitten vaikka 9-, 10, tai 11-vuotias, on selvinnyt siihen asti kaikista erokokemuksista, kun on ollut kaverin luona yökylässä tai on ollut muutaman tunnin yksin kotona. Onko siellä siivo vai sotku ja onko siellä itkuinen ja ahdistunut lapsi vai lapsi, joka on ihan tyytyväinen siihen, että on saanut olla rauhassa omissa oloissaan. Pitää tuntea ja tietää oma lapsi, Jari Sinkkonen toteaa.

Osan päivää lapsi voi pärjätä yksinkin, mutta aikuisen työpäivä 8 tuntia, on liian pitkä aika olla yksin kotona melkein minkä ikäiselle tahansa. Jari Sinkkosen mukaan aikuisen turva – edes taustalla, on tärkeä vielä nuoruusiässäkin.

– Kun mennään nuoruusikään, niin se (pitkä yksinolo) voi onnistua. Mutta siinäkin mielestäni pitäisi olla joku järjestely, tieto siitä, mitä tehdä, jos äiti on kokouksessa eikä pysty vastaamaan puhelimeen tai isä on jossain, eikä pysty tulemaan. Että on joku aikuinen tai paikka, johon ottaa yhteyttä, vaikka kaveri kilometrin päässä, jossa on äiti tai isä kotona.

Pelaaminen - hyvä renki, mutta huono isäntä

Jari Sinkkonen muistuttaa, että vaikka lapset saavat ajan kulumaan erilaisten älylaitteiden ja pelien parissa, lapsenvahdiksi niistä ei ole. Aikuisen työpäivän kuluttaminen pelien parissa ei tule kuuloonkaan.

– Niin ei pidä olla, pitää löytää joku muu ratkaisu.

– Tämä peliasia, koukkuun jääminen ja pornokanaville meno, on nykyään ihan arkipäivää myös alakoululaisten keskuudessa. Vanhemmat on ihan käsittämättömän sinisilmäisiä, Sinkkonen kauhistelee.

Mutta onhan peleillä hyväkin puolensa, sen tunnustaa Sinkkonenkin.

– Onhan peleissä on hauskoja, viihdyttäviä ja lapsille sopivia pelejä, ja siinä vierähtää äkkiä pari kolmekin tuntia. Jos sellaisesta on kyse, niin sitä kymmenvuotiaalle sopivaa peliä voi pelata odotellessa, ei se kuolemaksi ole. Mutta sellainen että lapsi on päiväkausia tai jopa viikkokausia jotenkin pelien ja netin varassa, niin se ei vetele, hän toteaa.

”Loman ei tarvitse olla turboahdettu – lapsille riittää tavallinen oikein hyvin”

Vaikka koululaisen kesäloma edellyttää usein järjestelemistä ja vanhempien peräkkäistä lomailua, järjestyy vanhemmille ja lapsille toivottavasti yhteistäkin lomaa. Ja sitten kun sen aika koittaa, voi vähemmän olla enemmän.

– Vanhemmilla on hirveän usein ajatus, että siitä (lomasta) pitää tehdä sellainen turboahdettu eli on sitä ja tätä matkaa ja retkeä ja tutustumista sinne ja tänne. Kun lapsilta kysyy kesäloman jälkeen, mikä oli mukavinta, niin se on se, kun ollaan oltu mökillä tai kaverin mökillä tai kun serkkujen kanssa rakennettiin maja, Jari Sinkkonen kertoo.

– Kesän kohokohta lapsilla on se, kun nenä räässä painettiin majanrakennuksessa tai saatiin kalanpoikasia purkkiin. Ja vanhemmat ihmettelee, että kun se loman huipennukseksi kaavailtu Legolandin matka olikin vaan ”ihan kiva”, Sinkkonen veistelee.

Hyvä loma syntyy, kun on sopivasti aktiviteettia ja suloista joutenoloa. Jari Sinkkonen muistuttaa, että pieni vaivannäkökin on poikaa.

– Tehdään hetki oikeita töitä, kunnostetaan vaikka pihaa, ja sitten mennään uimaan ja rentoudutaan.

– Hyvä, huolellinen suunnittelu on tärkeää, ehdottomasti pitää olla joku aikuinen turvaksi ja vähän katsomaan perään ja vahtimaan että ollaan ulkona. Ja sitten myös sitä löhöaikaa, rentoa lomaa, jossa perhe on yhdessä. Lapsille riittää tavallinen oikein hyvin, Sinkkonen summaa.