1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kriisimaa Espanja nousee suosta

Espanjan talous on saatu kasvuun kolmessa vuodessa uudistuksilla, säästöillä ja viennillä. Espanjan-toimittajamme Jyrki Palo muistuttaa, että suurtyöttömyys koettelee yhä Espanjaa ja myös maan budjettivaje on suuri.

Ihmisiä nauttimassa Torremolinoksen rannasta Espanjassa. Kuva: Lòpez Perujo / EPA

– Espanja on päässyt taantumasta, seuraavaksi on päästävä irti talouskriisistä, kuvaa talousministeri Luis de Guindos lehdistölle maansa kohenevia näkymiä, joihin oikeistohallitus vaalivuonna vetoaa.

Ison euromaan talous on kolmessa vuodessa käännetty kuilun reunalta selvään kasvuun, vaikka paha suurtyöttömyys pysyy rasitteena vielä pitkään.

Tiistaina julkistetut luvut kertovat, että rekisteröityjä työttömiä oli huhtikuussa yhä noin 4,3 miljoonaa. Se on toisaalta noin miljoona vähemmän kuin pahimmillaan parisen vuotta sitten.

Tilastoitu työttömyys on edelleen yli 23 prosenttia, mutta hallitus uskoo sen laskevan runsaaseen 22 prosenttiin tänä vuonna.

De Guindos pitää "täysin realistisena", että talouskasvu luo noin kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2018 mennessä. Hän lupaa myös vajonneen palkkatason vähitellen alkavan taas nousta.

Talouskasvua liki 3 prosenttia

Tämän vuoden talouskasvuksi Espanjan hallitus odottaa peräti 2,9 prosenttia. Se on läntisten teollisuusmaiden joukossa huippuluokkaa.

Ulkomaiset odotuksetkin ovat samaa tasoa. EU:n komission tiistaina julkistama arvio Espanjan talouskasvusta tälle vuodelle on 2,8 prosenttia. Yhdysvaltalaispankki Citibank ennustaa 2,7 prosentin kasvua.

Mukavasti kehittyneen viennin odotetaan kasvavan tänä vuonna jopa viitisen prosenttia heikentyneen euron ja halvenneen öljyn siivitämänä.

Espanja on panostanut talouskriisissä erityisesti vientiin. Noin kolmasosa bruttokansantuotteesta (bkt) tulee nyt viennistä, kun osuus ennen kriisiä oli neljänneksen luokkaa.

Talousministeri De Guindosin mukaan kilpailukykyä on parantanut kiistellyn työreformin tuoma työvoimakustannusten jousto, sekä yleinen hintatason lasku. Ainakin viime syksystä asti Espanjassa on ollut deflaatio.

Espanjan vaihtotase saatiin tasapainoon vuonna 2013. Se tarkoittaa, että kahteen vuoteen maa ei ole enää syönyt enempää kuin tienaa. Ennen talouskriisiä vaihtotase repsotti hurjat 10 prosenttia miinuksella.

Ei lisää vyönkiristystä

Hallitus lupaa, että uusia vyönkiristyksiä tai veronkorotuksia ei enää tarvita. Päinvastoin pienituloisille myönnetään tänä vuonna verohelpotuksia, jotka tuovat yhdeksän miljardia euroa kotimaisen kulutuksen piristämiseen.

Virkoamisesta kertoo, että tuonti Espanjaan lisääntyy, ja isot kauppaketjut palkkaavat lisää henkilökuntaa. Myös kotimaanmatkailu on toipunut, ja lamassa ollut rakentaminenkin heräilee.

Pankkijärjestelmän vakautus näyttää onnistuneen. Lainansaanti normalisoituu. Saneeratut ja myydyt entiset säästöpankit saivat suoraa pääomitusta valtiolta yli 53 miljardia euroa. Keskuspankin mukaan viisi prosenttia rahoista on saatu takaisin.

Valtio voi saada jopa kaiken takaisin, jos suurimman ongelmaryppään Bankian myynti aikanaan onnistuu, lupailee ministeri De Guindos.

Pankeilla riittää vielä roskalainoja, mutta niiden osuudet luottokannasta ovat laskussa. Kotitaloudet ja yritykset ovat lyhentäneet lainojaan kolmessa vuodessa yhteensä noin 2 biljoonasta eurosta runsaaseen 1,7 biljoonaan.

Budjettivaje yhä suuri

Valtion verokertymä kasvaa ja budjettivaje supistuu luvatusti, hallitus vakuuttaa.

Vaje oli vielä viime vuonna 5,7 prosenttia bkt:sta. Tänä vuonna sen on määrä laskea talouskasvun auttamana 4,5 prosenttiin ja vuonna 2016 viimein alle kolmen prosentin.

Julkistalouden velka ei ihan ylitä sataa prosenttia bkt:sta, ennen kuin alkaa pienentyä vuonna 2016, sanovat valtionvarainministeriön laskelmat.

EU:n komissio ei näihin laskelmiin täysin luota, ja pyytää yhä lisää sopeutustoimia. Espanjan hallitus vastaa, että sen mielestä pahin uhka on, jos vaalivuosi johtaa talouspolitiikan muutoksiin, jotka vaarantavat tähänastiset toimet sekä alkaneen talouskasvun.