Tuottoisa biodiesel – ympäristöuhka vai mahdollisuus?

Suomalaisten yritysten investoinnit ja Tekesin kehitystuki uusiutuviin polttoaineisiin alkavat kantaa hedelmää. Ympäristöjärjestö WWF Suomen mukaan biopolttoaineet ovat kuitenkin vain siirtymävaihe kestävämpiin energiamuotoihin.

Kotimaa
Diesel-autojen osuus henkilöautokannasta kasvaa monissa Euroopan maissa.
Diesel-autojen osuus henkilöautokannasta kasvaa monissa Euroopan maissa.Yle / Sini Järnström

Neste Oil on investoinut viime vuosina lähes puolitoista miljardia euroa uusiutuvan biodieselin tuotantoon. Uusin, noin pari sataa miljoonaa maksava laitos rakennetaan Porvoon jalostamolle ja otetaan käyttöön vuonna 2017.

Biodieselin osuus yhtiön liikevoitosta oli 42 miljoonaa euroa tammi-maaliskuussa 2015, kun se vuotta aiemmin oli 12 miljoonaa.

– Sekä Suomessa että koko Euroopassa öljytuotteiden kysyntä laskee hitaasti, mutta sen sisällä dieselin kysyntä kuitenkin kasvaa noin pari prosenttia vuodessa, kertoo Nesteen öljytuotejohtaja Matti Lehmus.

Raskaan liikenteen ohella diesel-moottoreiden suosio on kasvanut Suomessa myös yksityisautoilijoiden keskuudessa. Vuonna 2014 ensirekisteröidyistä henkilöautoista lähes neljäkymmentä prosenttia oli diesel-autoja Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan.

Euroopan autovalmistajien yhdistyksen ACEA:n tilastot kertovat, että useissa Euroopan maissa diesel-autojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä on jo yli viisikymmentä prosenttia.

Diesel-autojen osuus henkilöautokannasta kasvaa.
Yle / Petteri Juuti

Tekes tukee biodieseliä

Myös Tekesissä on havahduttu dieselin menekkiin. Tekes on tukenut suomalaisen biodieselin kehitystyötä yli kymmenellä miljoonalla eurolla 2000-luvun alusta lähtien.

Isossa mittakaavassa palmuöljyn tuottaminen väkisin aiheuttaa ongelmia sademetsissä.

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen

– Näkisin, että sillä on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudelle. Suomalaiset suuryritykset ovat merkittävässä globaalissa asemassa kehittäessään uusia tuotteita vientimarkkinoille. Meillä on siihen liittyvää erityisosaamista tutkimusorganisaatioissa, alihankintaverkostoissa ja pk-yrityksissä, kertoo Tekesin kestävien ratkaisujen palvelujohtaja Kimmo Kanto.

WWF Suomi vastustaa palmuöljyä

Nesteen uusiutuvan dieselin raaka-aineena käyttämä palmuöljy herättää kuitenkin vastustusta ympäristöjärjestöissä.

Näen kuitenkin varsin positiivisen tulevaisuuden, että maankäyttöä ei tarvitse uhrata ruokatuotannosta polttoainetuotantoon, vaan etsitään aktiivisesti uusia uusiutuvia raaka-aineita.

Tekesin palvelujohtaja Kimmo Kanto

– Nesteen osalta palmuöljy on iso haaste, koska isossa mittakaavassa palmuöljyn tuottaminen väkisin aiheuttaa ongelmia sademetsissä, ja metsäkato on erittäin nopeaa Kaakkois-Aasiassa missä esimerkiksi Neste toimii, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Nesteen mukaan yhtiö käyttää vain sertifiointiin ja kestävään kehitykseen sitoutuneita tuottajia.

– Olemme tehneet työtä sen eteen, että lisäämme muiden raaka-aineiden käyttöä. Viime vuonna 62 prosenttia raaka-aineista oli erilaisia jätteitä ja tähteitä. Se on yksi tapa laajentaa raaka-ainekirjoa ja löytää uusia vaihtoehtoja, Lehmus sanoo.

Nesteen raaka-aineena käyttämiä tähteitä ovat muun muassa eläin- ja kalanrasvajätteet, käytetty paistorasva sekä kasviöljyjalostuksessa syntyvät jätevirrat.

Palmuöljyn osuus raaka-aineesta on kuitenkin vielä 38 prosenttia.

WWF Suomen mukaan sekin on liikaa.

– Pitkällä tähtäimellä meidän pitää päästä irti biopolttoaineista, koska jos biopolttoainetuotanto kasvaa siihen mittakaavaan, että niillä korvataan fossiiliset polttoaineet, niin silloin me kyllä tuhoamme merkittävät luonnon arvot, Luukkonen sanoo.

Uusia raaka-aineita etsitään

Myös UPM käynnisti biodieselin tuotannon Lappeenrannassa tammikuussa. Kiistellyn palmuöljyn sijaan yhtiö käyttää raaka-aineena sellutuotannon jätteenä syntyvää raakamäntyöljyä.

– Vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä etsitään koko ajan. Monipuolinen valikoima on onneksi olemassa. Tähteet, teollisuuden sivuvirrat ja niistä syntyvät prosessijätteet ovat täysin hyödynnettävissä biopolttoaineiden raaka-aineina. Näen kuitenkin varsin positiivisen tulevaisuuden, että maankäyttöä ei tarvitse uhrata ruokatuotannosta polttoainetuotantoon, vaan etsitään aktiivisesti uusia uusiutuvia raaka-aineita, Kimmo Kanto Tekesistä toteaa.

Luukkosen mielestä biopolttoaineet ovat vain siirtymävaihe kestävämpiin energiamuotoihin.

– Autojen pitäisi liikkua sähköllä, joka tuotetaan tuuli- ja aurinkoenergialla. Myös nykyistä vesivoimaa kannattaa hyödyntää, mutta sitä ei saisi rakentaa lisää.