Video: näin Suomi kouluttaa rauniopelastajia kansainvälisiin katastrofeihin

Suomessa järjestetään nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallinen rauniopelastuskoulutus. Koulutuksella pyritään takaamaan se, että Suomi pystyy vastaamaan katastrofialueen avunpyyntöön lyhyellä varoitusajalla.

Kotimaa
Rauniopelastaja riippuu köyden varassa pelastusharjoituksessa.
Katso videolta, miten rauniopelastajat harjoittelevat köyden varassa liikkumista sekä ihmisen pelastamista raunioiden alta.

Suomi kouluttaa lisää rauniopelastajia kansainvälisiin pelastustehtäviin. Kuopiossa sijaitsevassa Kriisinhallintakeskuksessa järjestetään nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallinen rauniopelastajien koulutus, johon on haettu osallistujia ympäri Suomea.

Koulutuksessa on saatu tällä viikolla oppia aina köysipelastuksesta raunioiden tuentaan ja ihmisten etsintään raunioista.

– Tässä se viimeinen maali on se, että pelastetaan ihmisiä katastrofialueilla kansainvälisessä kontekstissa. Totta kai tämä antaa paljon myös ihmisille heidän omaan ammattitaitoonsa ja toimintaan täällä Suomessa, Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Ville-Veikko Pitkänen painottaa.

Osaajia ympäri Suomea

Hakijoita koulutukseen oli noin 200, ja ensimmäiselle kurssille heistä valittiin noin 40 miestä ja naista. Seuraava samanlainen USAR-peruskurssi järjestetään syksyllä Kuopiossa, ja sen osallistujat on jo valittu.

– Nyt on saatu mukaan monipuolisia osaajia koko Suomen alueelta, kun aiemmin rauniopelastuskoulutus ja muodostelman valmiudessa oleva henkilöstö on keskittynyt Etelä-Suomeen, kansainvälisen pelastustoiminnan valmiussuunnittelija Jukka Räsänen kertoo.

Suurin osa koulutukseen osallistujista on taustaltaan palomiehiä, mutta joukossa on myös terveydenhoitoalan ammattilaisia, IT-osaajia ja yksi sähköasentaja.

Tässä se viimeinen maali on se, että pelastetaan ihmisiä katastrofialueilla.

Ville-Veikko Pitkänen

– Muodostelman pitää pystyä toimimaan itsenäisesti kriisialueella, josta puuttuvat tukitoimet. Sen vuoksi tarvitaan monipuolista osaamista jokaiselta ryhmän jäseneltä, Räsänen selittää.

Pelastajat vievät jatkossa apua esimerkiksi maanjäristysalueille.

Rauniopelastajia tarvitaan lisää

Räsäsen mukaan rauniopelastajia koulutetaan lisää, jotta Suomi pystyy paremmin osallistumaan kansainvälisiin pelastusoperaatioihin osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia.

Tällä hetkellä Suomella on kansainvälisiin tehtäviin koulutettuja rauniopelastajia riittävästi yhden rauniopelastusmuodostelman tarpeisiin. Yhteen ryhmään kuuluu noin 48 ihmistä.

Räsäsen mukaan jo koulutettujen ja valmiudessa olevien rauniopelastajien määrää pitää kasvattaa, jotta Suomesta saataisiin varmasti koottua ryhmä hälytystilanteissa lyhyellä varoitusajalla.

Tärkeää on Räsäsen mukaan myös se, että osallistujat tulevat ympäri Suomea.

– Kansainvälistä erityisosaamista täytyy jakaa kansallisesti, koska erikoiskoulutus vahvistaa myös henkilöstön ammatillista osaamista Suomessa, Räsänen sanoo.

Omasta jaksamisesta huolehdittava

Nyt on menossa peruskoulutus, josta siirrytään syventäviin opintoihin kesän ja syksyn aikana. Ensimmäiset koulutettavat ovat mahdollisesti valmiita liittymään rauniopelastajamuodostelmaan jo kevään aikana.

Yksi koulutukseen osallistujista on palomestari Jani Kareinen, joka harjoitteli keskiviikkona köysiradalla nousu- ja laskeutumistekniikoita. Koulutettavat majoittuvat teltoissa, mikä on Kareisen mukaan hyvä ajatus.

Näin koulutettavat saavat esimakua siitä, minkälaisissa oloissa kriisipaikalla työskennellään.

– Jos tositoimiin lähdetään, on hyvä tietää, missä olosuhteissa toimitaan. Oma jaksaminen on hyvin tärkeää. Pelastajasta ei saa tulla pelastettavaa, Kareinen huomauttaa.