Ahdistusta, kiukkua ja valtataistelua? Vauvan syömispulmat kannattaa selvittää ajoissa

Lastenpsykiatrian ylilääkäri arvioi vauvojen syömiseen liittyvien ongelmien lisääntyneen. Lastentautien erikoislääkärin mukaan asiaa on vaikea arvioida, sillä myös apua saatetaan hakea entistä herkemmin. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta noidankehältä vältytään.

Kotimaa
Lapselle juotetaan maitoa tuttipullosta
Kalle Niskala / Yle

Imetys tai lisäruokien opettelu ei aina suju pulmitta, vaikka vauva olisi perusterve. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa Seinäjoen keskussairaalasta arvioi syömisen ongelmien ja vaikeimmissa tapauksissa syömishäiriöiden yleistyneen pienillä vauvoilla.

– Näppituntumani on, että syömisen häiriöt ovat lisääntyneet.

Mäntymaa kuitenkin huomauttaa, että aihetta ei ole tutkittu Suomessa juurikaan.

– Kyse on näppituntumastani, tutkimuksiin perustuvaa faktatietoa minulla ei asiasta ole. Kansainvälisiä tutkimuksia on tehty, mutta Suomesta ei ole väestötason tutkimuksia, kertoo 15 vuotta pienten lasten parissa psykiatrina työskennellyt Mäntymaa.

Jorvin sairaalan lastentautien erikoislääkäri Suvi Mieskosen mukaan on vaikea arvioida, ovatko syömisongelmat lisääntyneet vai haetaanko niihin vain apua entistä herkemmin.

– Kyse on kuitenkin perheen kannalta paljon ahdistusta aiheuttavasta asiasta.

Ongelmat monisyisiä

Lisäruoka ei maistu, kokkareet yökkäilyttävät ja ruoka nousee kurkkuun.

Syömisen ongelmia on monia, terveiden vauvojen ohimenevistä pulmista vaikeisiin diagnoosia vaativiin sairauksiin. Yksiselitteistä syytä tai vastausta ei ole.

– Taustalla voi olla useita samanaikaisia tekijöitä, osaksi lapsen biologisia ominaisuuksia, kehitykseen liittyviä, toiminnallisia, psykologisia tai lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä, kertoo Mäntymaa.

Terveen lapsen kohdalla kyse voi olla siitä, että uusiin makuihin tai aiempaa karkeampaan ruokaan siirtymisen herkkyyskausi menetetään, kun ruoka-ainetta vältetään ensin vaikka allergian vuoksi.

Vaikeidenkaan syömishäiriöiden taustalta ei usein löydy mitään somaattista sairautta.

Mirjami Mäntymaa

– Uusien makujen opettelemisen herkkyyskausi on ensimmäisen ikävuoden aikana. Voi olla, että allergiaa aiheuttaneen ruoka-aineen välttelemisen loputtua uuden maun opettelu on hankalaa eikä uusi ruoka maistukaan, vaikka allergian puolesta saisi syödäkin, Mäntymaa kertoo.

Tavallista on myös, että sairauden tai influenssan jäljiltä ruokahalu jää heikoksi pitkäksi aikaa.

Lieviä ongelmia syömisessä esiintyy Mäntymaan mukaan 20–40 prosentilla terveistä vauvoista.

Vaikeita syömishäiriöitä on arviolta 1–3 prosentilla alle kolmevuotiaista. Näissä tapauksissa lapsi esimerkiksi kieltäytyy toistuvasti syömisestä, kasvu hidastuu tai pysähtyy ja ravitsemuksellinen tila on huono.

– Vaikeidenkaan syömishäiriöiden taustalta ei usein löydy mitään somaattista sairautta, sanoo Mäntymaa.

Puheterapiasta apua?

Syömisen opettelun pulmat näkyvät myös puheterapeutin vastaanotolla. Keskosten syömis- ja ääntelynkehityksestä väitellyt puheterapeutti Helena Törölä sanoo valtaosan asiakkaistaan olevan nimenomaan syömisongelmaisia lapsia.

– Esimerkiksi keskoset eivät synnyttyään ole oppineet syömisen taitoja. Tällöin puheterapeutti on mukana syömisen opettelussa, jotta osataan ottaa vauvan kehitysvaiheet huomioon ja vaatia vain se, mihin vauvan edellytykset riittävät.

Puheterapeutti on mukana syömisen opettelussa, jotta osataan ottaa vauvan kehitysvaiheet huomioon.

Helena Törölä

Terveen lapsen kanssa puheterapeutin vastaanotolle tullaan yleensä tilanteessa, jossa karkean ruoan syöminen ei tahdo sujua.

Törölän mukaan kokkareisen ruoan välttelyn syynä voi olla se, että lapsi ei ole oppinut pureskelemaan. Tällöin puheterapiassa opetellaan motorisia taitoja.

– Puheterapiassa hoidetaan myös sensorisia ja emotionaalisia syömisongelmia.

"Syömiseen ei saisi liittyä pakkoa"

Vanhemmilta kysytään kärsivällisyyttä edetä lapsen tahdissa – ja luottamusta omaan osaamiseen vanhempana.

– Tärkeää on, että vanhemmat uskovat asiaansa antaessaan lapselle ruokaa, vaikka antaessaan iloisesti se lusikallinen sosetta. Osa vauvoista syö soseen iloisesti, mutta aika monet vauvat ovat ennakkoluuloisia ja miettivät pitkään, kuvailee lastentautien ylilääkäri Mieskonen.

Sitkeyttä ja toistoa vaaditaan uusien makujen opettelemisessa, mutta ei pakottamista.

– Kaiken perusta on se, että syömisen tulee olla lapselle miellyttävää. Syömiseen ei saisi liittyä pakkoa tai painetta, korostaa puheterapeutti Törölä.

Osa vauvoista syö soseen iloisesti, mutta aika monet vauvat ovat ennakkoluuloisia ja miettivät pitempään.

Suvi Mieskonen

Hoitamattomina syömisen ongelmat saattavat johtaa noidankehään, jossa lapsi ei syö ja vanhempi ahdistuu lapsen syömättömyydestä.

– Voi olla, että syömistilanteen ilmapiiri tulee ahdistavaksi jo etukäteen, kun pelätään onnistuuko syöminen tänäänkään, lastenpsykiatrian ylilääkäri Mäntymaa sanoo.

Hankaliin tilanteisiin voi liittyä kiukkua ja valtataistelua.

Mäntymaan mukaan vuorovaikutuksen kärsiminen on vakava seuraus pitkittyneistä ongelmista.

– Oli taustalla mikä tahansa syy, vaikeutuessaan ja pitkittyessään syömisen ongelmat vaikeuttavat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Myös syömishäiriön hoidossa on tärkeää huomioida lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen auttaminen.

Apua saa ja pitää hakea

Ongelmien hoitoa ja avun hakemista ei tulisi asiantuntijoiden mukaan lykätä.

– Pienillä vauvoilla syömisen ongelmiin on usein lääketieteellinen selitys. Lapsena vaikeasti syömisongelmainen lapsi on muita alttiimpi anoreksialle myöhemmin. Tämä koskee myös vauvaikäisiä, sanoo Törölä.

Vaikka ongelmat olisivat ohimeneviä, asiantuntijat painottavat avun hakemisen ja mahdollisiin tutkimuksiin lähtemisen tärkeyttä.

Neuvolat, lastenlääkärit ja lastenpsykiatriset yksiköt sairaaloissa auttavat.

– Meillä Seinäjoen keskussairaalassa lastenlääkäri ja pikkulapsipsykiatrinen tekevät yhteistyötä näissä asioissa. On hyviä kokemuksia siitä, että nopeasti puuttumalla ongelmat ovat korjattavissa, Mäntymaa kertoo.

Perusterveiden lasten kohdalla pärjätään usein kevyillä toimenpiteillä, vaikka tilanne vaikuttaisikin kotona ruokapöydässä toivottomalta.