1. yle.fi
  2. Uutiset

EU:n kehitysvammahoidossa mallioppilaita ja mustia lampaita: Koti vai katto pään päälle?

EU-maissa kehitysvammainen voi joutua maasta riippuen joko kymmenien ihmisten laitokseen tai päästä pieneen, henkilökohtaiseen palveluasuntoon. Mallioppilasmaisesti kehitysvammaisistaan huolehtii Ruotsi, kun taas Romaniassa pyristellään vielä paikoin irti vanhoista kommunistiajan toimintamalleista ja asenteista.

Ulkomaat
Romaniassa Tantavan kehitysvammalaitoksen yhteistilassa pääsee tietokoneelle ja kohottamaan kuntoaan.
Romaniassa Tantavan kehitysvammalaitoksen yhteistilassa pääsee tietokoneelle ja kohottamaan kuntoaan.Yle

Sekä Ruotsi että Romania ovat ratifioineet vuonna 2006 solmitun YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen. Ruotsi hyväksyi sopimuksen jo vuonna 2008 ja Romania vuonna 2011. Paperilla kehitysvammaisten asioiden pitäisi molemmissa maissa olla siis yhtä hyvin, sillä sopimuksella on tarkoitus taata kehitysvammaisille yhdenvertainen kohtelu ja tasavertaiset oikeudet oli sitten kyse äänestyskopista tai koulunpenkistä.

"Vammaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä kenen kanssa asuvat." (lähde: YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus, 19. artikla)

YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla pitäisi olla oikeus valita asuinpaikkansa itse ja se kenen kanssa asuvat. Ruotsalaisen Jan Erik Ekrothin elämässä sopimusteksti ei ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Hän asuu yhdessä vaimonsa Kajsan kanssa omassa erillisessä huoneistossa osana kahdeksan palveluasunnon yhteisöä Tukholman Södermalmin kaupunginosassa.

Jan Erik ja Kajsa Ekroth asuvat Tukholman Södermalmilla  erillisessä huoneistossa osana kahdeksan palveluasunnon yhteisöä Tukholman Söderlmalmilla.
Jan Erik ja Kajsa Ekroth asuvat Tukholman Södermalmilla erillisessä huoneistossa osana kahdeksan palveluasunnon yhteisöä Tukholman Söderlmalmilla.Yle

– Henkilökunta on hyvää ja asunnot mukavia, Kajsa Ekroth kehuu ja sanoo pariskunnan viihtyvän hyvin.

Ekrothien asunnon parvekkeelta näkyy meri, ja asunto on sisustettu pariskunnan omilla tavaroilla. Seinille on ripustettu useita tauluja ja hyllyn päällä komeilee valokuva hymyilevistä Ekrotheista. Henkilökunta auttaa vain tarvittaessa esimerkiksi kauppareissuilla. Asumisen perusajatus on, että kaikki saisivat elää omaa elämäänsä

– Me annamme tukea, jotta asiakas voi elää kuten haluaa, ja olla niin itsenäinen kuin mahdollista, sanoo johtaja June Jansson hoitoyritys Primasta, joka on tehnyt Tukholman kaupungin kanssa sopimuksen palvelun tarjoamisesta.

Ruotsissa itsenäisen asumisen oikeus 90-luvulta

Ruotsissa kehitysvammaisten oikeus itsenäiseen asumiseen turvattiin jo 1990-luvulla säädetyllä lailla. Ja jotta lakia todella noudatetaan, vammaisten oikeuksien toteutumista valvoo Tukholmassa erityinen vammaisasiamies, suomalaislähtöinen Riitta-Leena Karlsson.

Suomalaislähtöinen  Riitta-Leena Karlsson valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista Tukholmassa erityisenä vammaisasiamiehenä.
Suomalaislähtöinen Riitta-Leena Karlsson valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista Tukholmassa erityisenä vammaisasiamiehenä.

– Olen todella ylpeä ruotsalaisesta lainsäädännöstä, jossa on rohkeasti tehty laatuvaatimukset näille asunnoille. Esimerkiksi ryhmäasunnossa ei saa olla enempää kuin korkeintaan kuusi asukasta. Sillä päästään juuri siihen, ettei tule laitosten tilalle uusia laitoksia, joissa on paljon asukkaita, vammaisasiamies Karlsson sanoo.

Kodikkuus puuttuu romanialaisesta laitoksesta

Tantavan kehitysvammalaitoksen huoneet on hiljattain remontoitu EU-rahalla. Huoneet ovat siistejä, mutta persoonattomia.
Tantavan kehitysvammalaitoksen huoneet on hiljattain remontoitu EU-rahalla. Kahden hengen huoneet ovat siistejä, mutta persoonattomia toistensa kopioita.Yle

Romanialainen Ionel Iordan jakaa kahden hengen huoneen Tantavassa, Bukarestista noin tunnin ajomatkan päässä länteen sijaitsevassa valtiollisessa kehitysvammalaitoksessa. Sinisen metalliaidan suojissa oleva 65 asukkaan laitos on hiljattain remontoitu EU-rahan turvin, ja ulospäin kaikki näyttää olevan tiptop.

– Meillä on täällä hyvät olosuhteet, jokaisella oma kylpyhuone, saamme huolehtia hygieniastamme.Täällä meillä on kaikki ilmaista,Iordan kertoo, mutta pian käy selväksi, että koti on muutakin. Säännölliset ruoka-ajat laitoksen yhteisruokalassa eivät vie elämännälkää.

Iordan sanoo toivovansa eniten maailmassa asumista perheensä kanssa.

Romanialainen Ionel Iordan on asunut Tantavassa 13 vuotta. Hän on hakenut omaa vuokra-asuntoa 14 vuoden ajan. Turhaan.
Romanialainen Ionel Iordan on asunut Tantavassa 13 vuotta. Hän on hakenut omaa vuokra-asuntoa 14 vuoden ajan. Turhaan.Yle

– Toivoisin saavani kunnan vuokra-asunnon, koska haluan olla osa yhteiskuntaa. Olen lähettänyt paperit kaikille valtion viranomaisille, mutta he eivät ole minulle14 vuodessa asuntoa myöntäneet. He huomasivat, että olen kehitysvammainen, eivätkä suostuneet puhumaan kanssani.

Nyt Iordanin on muiden Tantavan asukkaiden tapaan tyytyminen huoneisiin, jotka ovat kyllä siistejä, mutta toistensa kopioita. Viininpunaiset päiväpeitot sängyillä, valkoisiksi maalatut seinät, joissa ainoa ripustettu asia on televisio.

– Tämä remontoitiin kolmella miljoonalla EU:lta saadulla eurolla, ja nyt tämä näyttää kolmen tähden hotellilta, Tantavan laitoksen johtaja Marin Tuturescu kehuu yhdessä käytävän varrella olevista huoneista.

Kysyttäessä huoneiden persoonattomuudesta johtaja Tuturescu hämmentyy toviksi, mutta selittää sitten leirikeskusmaista asumista EU-standardeilla, joihin he eivät päässeet vaikuttamaan, koska eivät itse toteuttaneet projektia.

Tosin vetoaminen EU-standardeihin ontuu, sillä EU on linjannut tavoitteeksi laitosasumisesta luopumisen vuoteen 2020 mennessä ja siirtymisen kohti henkilökohtaiset tarpeet huomioonottavia, yksilöllisempiä asumismuotoja.

Romaniassa laitoksia remontoitu EU-miljoonilla

Tantavan kehitysvammalaitos remontoitiin hiljattain EU-rahalla. Projekti maksoi kolme miljoonaa euroa.
Tantavan kehitysvammalaitos remontoitiin hiljattain EU-rahalla. Projekti maksoi kolme miljoonaa euroa.Yle

Romanian viranomaisten toimia seuraavan Institute for Public Policyn -tutkimuslaitoksen mukaan Romania on vuosina 2007–2013 käyttänyt kymmeniä miljoonia EU:lta saatuja rahoja juuri Tantavan kaltaisiin suurlaitoksiin.

– EU-rahaa on käytetty laitosten remontoimiseen, hienojen uusien sänkyjen ostamiseen ja seinien maalaamiseen. Tämän olemme onneksi saaneet pysäytettyä, ohjelmajohtaja Elena Tudose sanoo.

Tudose myös muistuttaa Romaniassa paikoin vaikuttavista muinaisen kommunistiajan aikaisista asenteista, jotka pitäisi vielä saada kitkettyä.

Elena Tudose soimaa Romaniaa kymmenien miljoonien eurojen käyttämisestä suurlaitosten remointoimiseen, vaikka Romaniakin on sitoutunut EU:n tavoitteeseen siirtyä suurlaitosasumisesta pienempiin yksiköihin.
Ohjelmajohtaja Elena Tudose soimaa Romaniaa kymmenien miljoonien EU-eurojen käyttämisestä suurlaitosten remointoimiseen, vaikka Romaniakin on sitoutunut EU:n tavoitteeseen siirtyä suurlaitosasumisesta pienempiin yksiköihin.Yle

– Laitoksista luopuminen ei tarkoita vain sitä, että ihmiset muuttavat isosta talosta pieneen taloon, samalla täytyy muuttaa koko henkilökunnan suhtautuminen kehitysvammaisiin, Tudose sanoo.

Muutoksen merkkejä Romaniassakin

Muutoksen mallia ei tarvitse välttämättä lähteä hakemaan Ruotsista asti, sillä myös Romaniasta löytyy jo Tantavasta kovasti eroavia paikkoja. Pääkaupungin Bukarestin laidalla Estuar-säätiön ylläpitämässä päivätoimintakeskuksessa toimintaperiaate kuulostaa jo varsin "ruotsalaiselta".

– Koti on muutakin kuin vain katto pään päällä ja ruokaa. Koti on tunne kuulumisesta yhteisöön ja tunne elämisestä, luonnehtii keskuksen johtaja Amadea Enache.

Lue seuraavaksi