Asiantuntijat Finnpulpista: "Yksi askel otettu, pitkä matka edessä"

Finnpulp on saanut sijoittajilta kokoon 1,5 miljoonaa euroa ympäristövaikutusten arviointia varten. Asiantuntijoiden mukaan tämä tuo hankkeelle uskottavuutta, mutta sellutehtaan toteutumiseen on vielä pitkä matka.

Kotimaa
Havainnekuva Kuopioon suunnitellusta sellutehtaasta.
Havainnekuva Kuopioon suunnitellusta Finnpulpin biotuotetehtaasta.Finnpulp Oy

Asiantuntijoiden mukaan Kuopioon jättimäistä sellutehdasta suunnittelevalla Finnpulp-yhtiöllä on vielä kova urakka edessään tehtaan rahoituksen keräämisessä.

Tähän mennessä yhtiö on saanut kokoon 1,5 miljoonaa tehtaan ympäristövaikutusten arviointia varten. Ensimmäisellä rahoituskierroksella se sai mukaan hankkeeseen kolme kotimaista sijoittajaa, tärkeimpänä niistä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK, joka sijoittaa yhtiöön 500 000 euroa.

– Tämä antaa uskoa ja pontta hankkeelle. MTK tuntee hyvin metsäalan, eikä se lähtisi noin suurella summalla mukaan hankkeeseen, ellei se luottaisi siihen, Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas toteaa.

Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä näkee MTK:n mukaanlähdön merkityksen tärkeänä koko hankkeen etenemisen kannalta, mutta koko hankkeen mittakaavassa lähinnä symbolisena.

– Metsänomistajien kannalta on tietysti hyvä, että puulle on kysyntää. Mutta MTK ei sinällään voi suoraan vaikuttaa metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen, he ovat yksilöitä ja päättävät itse, haluavatko myydä puuta, Kniivilä sanoo.

Neuvotteluja ehkä jo käyty

Jyrki Kangas uskoo, että yhtiöllä on mielessään vahvoja sijoittajaehdokkaita ja että se on jo käynyt neuvotteluja mahdollisten sijoittajien kanssa.

– Sitä on mahdotonta arvioida, kuinka pitkällä neuvottelut ovat, mutta tähän on satsattu jo nyt niin paljon, että joitakin neuvotteluja on varmasti jo käyty, Kangas sanoo.

Konsultointiyhtiö Pöyryn Mikko Toikka ja Pellervon taloustutkimuksen Kniivilä ovat varovaisempia arvioissaan. Toikkakin uskoo, että joitakin keskusteluja on jo käyty. Mahdollisia sijoittajatahoja voisivat olla Toikan mukaan investointipankit ja metsäteollisuuden toimijat.

Oleellista on saada varsinaiseen investointiin rahaa.

Matleena Kniivilä

– Sellutehtaan rakentamiseksi tarvittavat 1,4 miljardia on niin iso rahamäärä, että sen löytämiseksi pitää tehdä paljon töitä. Esisuunnitteluvaiheessa tehtaan talouslukujen pitää olla kohdallaan, että sijoittajat lähtevät tähän mukaan, Toikka toteaa.

Myös Kniivilä arvioi, että Finnpulpilla on edessään iso urakka suursijoittajien houkuttelemiseksi mukaan hankkeeseen.

– YVA-rahojen saaminen on tietysti tehtaan etenemisen kannalta tärkeää, mutta oleellista on saada varsinaiseen investointiin rahaa, Kniivilä huomauttaa.

"Veikkauksia turha esittää"

Tässä vaiheessa hankkeen toteutumisen mahdollisuuksia on vaikea arvioida, mutta Kangas pitää hanketta kokonaisuutena uskottavana.

– Tämä on vielä niin alkuvaiheessa, että veikkauksia on turha esittää. Toivon hartaasti, että hanke toteutuu, Kangas toteaa.

Pöyryn metsäselvityksen mukaan puun riittävyys ei ole esteenä hankkeen toteutumiselle. Toikkakin korostaa, ettei vielä ole päästy alkua pitemmälle.

– Yksi askel on otettu, vielä pitkä matka on edessä.

Kniivilän mukaan sellumarkkinat vetävät tällä hetkellä, mutta vuoden 2020 tilannetta ei voi ennustaa.

Äänekosken sellutehtaan on määrä valmistua vuonna 2017. Jos Kuopion sellutehdas puolestaan olisi valmis vuonna 2020, olisi tämä riittävä väli sellumarkkinoiden tasaantumiseksi, Kniivilä arvioi.

– Sellulle riittää tällä hetkellä kysyntää, ja havusellun tuottajia on vähän. Muita vastaavanlaisia isoja investointeja ei ole ainakaan nyt näköpiirissä. Mutta kolme vuotta tehtaiden valmistumisen välillä on minimi, muuten odotettavissa on sellun hinnan romahdus.