1. yle.fi
  2. Uutiset

Ensimmäinen hyppy räjäyttää aistit: "Olet kuin eliö tuntemattomassa toimintaympäristössä"

Kun hyppää koneesta neljän kilometrin korkeudesta ja kiitää kohti maata 200 kilometrin tuntivauhtia, on parempi keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Hypätessä työhuolet unohtuvat, vakuuttaa aktiiviharrastaja Rika Nakamura.

ilmiöt

Kello on 16 ja työpäivä toimistossa päättynyt. Taivas on kirkas ja ilma tyyni. Rika Nakamura suuntaa Tikkakosken lentokentälle, vetää tiukan hyppypuvun päälleen, heittää varjon selkään ja nousee koneen mukana korkeuksiin.

Laskuvarjohyppykausi on taas kevään myötä käynnistynyt. Ensimmäiset hypyt hypätään yleensä helmi–maaliskuun vaihteessa, kun valoa alkaa olla riittävästi.

Mutta kylmää on kyyti keskikesälläkin.

– Vaikka maan päällä tarkenisi sortseissa, niin neljän kilometrin korkeudessa mittari voi painua nollaan, Nakamura kertoo.

Hyppy tuntemattomaan

Nakamura aloitti hyppyharrastuksensa neljä vuotta sitten, kun hän täytti 30 vuotta.

Että pystyy stabiilisti olemaan vapaapudotuksessa, ei ole kovin käytännönläheinen taito.

Rika Nakamura

– Kun ikää tulee, niin kuolemanpelko alkaa iskeä. Ajattelin, että jos haluaa tehdä jotain radikaalimpaa, se täytyy tehdä nuorena.

Niin Nakamura lähti tandemhyppykurssille ja totesi, että voisi yhtä hyvin hypätä yksinkin. Ensimmäinen hyppy todella oli hyppy tuntemattomaan.

– Se on aistien ylikuormitusta. Olet kuin eliö tuntemattomassa toimintaympäristössä, Nakamura kuvailee.

Neljän vuoden aikana toimintaympäristö on tullut tutuksi. Silti edelleen hypätessä ajantaju katoaa.

– Sekunnit tuntuvat hirveän pitkiltä, vaikka sitä ehkä kestää maksimissaan 60 sekuntia.

Rentouttava kokemus

Nyt Nakamura hyppää noin sata hyppyä vuodessa, tähtää tiiiminsä kanssa SM-kisoihin ja kouluttaa muita lajin saloihin.

Toisinaan työ Jamkin liiketoimintayksikön hankesuunnittelijana hieman haittaa harrastusta, mutta yleensä kaksoiselämään suhtaudutaan ymmärtäväisesti.

Rika Nakamura.
Ensimmäinen hyppy oli aistien ylikuormitusta, kertoo Rika Nakamura.Antti Seppälä / Yle

Vaikkei hyppytaitoja ihan suoraan voi hyödyntää siviilissä, on harrastuksesta apua työelämässäkin.

– Se että pystyy stabiilisti olemaan vapaapudotuksessa, ei ole kovin käytännönläheinen taito. Mutta se, mitä oppii itsestä ja mitä tapahtuu pään sisällä, on hyödynnettävissä.

Ja toisin kuin maallikko voisi kuvitella, hyppääminen on myös rentouttava kokemus.

– Hypätessä ei pysty ajattelemaan työasioita tai muitakaan ongelmia, vaan joutuu keskittymään hetkeen.

Lue seuraavaksi