Juuri nyt eduskunnassa on ahdasta. Parlamentin väistötiloissa Sibelius-akatemian labyrintissa parveilee kansanedustajia, virkamiehiä ja mediaa niin, että päät yhteen kolkkaa.
Mutta vielä enemmän siellä parveilee huhuja, arveluja ja taustakuiskuttelua siitä, millainen hallituspohja on valmistumassa huomenna ja millainen yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi muutama tunti sitä ennen.
Sipilä on sitonut nämä kaksi asiaa yhteen. Ensin yhteiskuntasopimus etujärjestöjen kanssa ja sitten valitaan ne puolueet, jotka lähtevät perjantaina Smolnaan neuvottelemaan hallituspohjasta.
Marssijärjestys on hankala. Varsinkin palkansaajajärjestöt haluaisivat tietää, ovatko demarit hallituksessa, ennen kuin ne sitoutuvat yhteiskuntasopimuksen ja sen yksityiskohtiin.
Kertoo paljon Sipilän tavasta tehdä politiikkaa, miten hän lopputuloksen huomenna esittelee
Koska hallituspohja ei ole tiedossa, yhteiskuntasopimuksesta tulee mitä todennäköisimmin yleisluontoinen julistus ellei peräti torso. Hyvällä tuurilla kasaan saadaan hiukkasen yksityiskohtaisempi tahdonilmaisu, jossa on mukana yleisiä tavoitteita tuottavuuden, talouden ja työllisyyden parantamiseksi ja kaiken tämän toteuttamiselle jonkinlainen aikataulu.
Sipilä on itse ladannut hankkeeseen suuret odotukset. Hän toi yhteiskuntasopimuksen jo vaalikampanjaansa. Jos tuutista saadaan vain rutisteltua ulos ylimalkainen aiepaperi, niin miten hallitusinsinööri sitten suunsa panee?
Kertoo paljon Sipilän tavasta tehdä politiikkaa, miten hän lopputuloksen huomenna esittelee. Jos keisarilla ei vielä huomenna ole vaatteita, uskaltaako tuleva pääministeri sen suoraan sanoa vai lähteekö hän sen saman poliittisen huuhaaretoriikan tielle, josta kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen jo viime vaalikaudella.
Nyt yhteiskuntasopimusta on työstetty viiden liuskan pohjapaperin pohjalta. Mukana on jo nyt palkansaajapuolella ärtymystä herättänyt vaatimus työajan pidentämisestä. Onko se sopimuksessa myös torstaina, riippuu viime hetken neuvotteluista.
Todennäköistä siis on, että Suuri Yhteiskuntasopimus onkin huomenna vielä Hieman Pienempi Yhteiskuntasopimussuunnitelma (road map), jonka hiomista jatketaan hallitusneuvottelujen ohessa ja vielä pitkään niiden jälkeenkin.
Sipilän on syytä varata prosessikaavioonsa paljon lisäruutuja.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja
