"Paikan henki on tuhottu 200 vuodeksi" – perustelut kulttuurimetsän avohakkuille eivät vakuuta – video

Hvitträskin avohakkuita Kirkkonummella pidetään ylimitoitettuna. Hakkuita perusteltiin turvallisuudella, mutta tämä ei vakuuta esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeacea. Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuiden kokoluokka on ylilyönti paikan luonnetta ajatellen.

Kotimaa
Senaatti-kiinteistöt on kaatanut Hvitträskin museolle johtavaa tietä ympäröineen vanhan kuusimetsän.

Luonnonvarakeskus pitää Hvitträskin hakkuita Kirkkonummella ylimitoitettuna. Senaatti-kiinteistöt kaatoivat Hvitträskin museolle johtaneen tien ympäristöstä tunnelmallisen metsikön avohakkuilla maan tasalle.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja-Leena Päätalo pitää hakkuiden kokoluokkaa ylilyöntinä paikan luonnetta ajatellen.

– Äkkiseltään tuntuu, että voi olla ylilyönnistä kyse. Maisemallisesti avohakkuu ei ole ollut järkevin vaihtoehto, hän toteaa.

Hvitträskin alueen hallinnointi siirtyi Museovirastolta valtion Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa. Ohjeet puiden kaatamiseen tulivat kuitenkin edelleen Museovirastolta, joka perustelee päätöstä metsän huonolla kunnolla ja siellä kulkevien ihmisten turvallisuudella. Senaatti-kiinteistön mukaan avohakkuut toteutettiin, koska huonokuntoiset puut olisivat avanneet tiheää kuusikkoa niin, että voimakas myrsky olisi kaatanut myös muut puut.

Maisemallisesti avohakkuu ei ole ollut järkevin vaihtoehto.

Marja-Leena Päätalo

– Toki tuulituhon riski kasvaa, kun metsää harvennetaan. Vaikka jäljelle jääneet puut ovat terveellisiä, niin voi olla että voimakkaan harvennuksen jälkeen ne olisivat ehkä voineet kaatua. On varsin epätodennäköistä, että siitä olisi ollut haittaa ihmisille, Päätalo jatkaa.

Perustelut ontuvat

Myös ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan perustelut hakkuille ontuvat, koska metsikkö ei ollut mitenkään erityisen lahovikaista ja vaarassa kaatua.

Jos kaikki paikat yritetään tehdä näennäisesti turvallisiksi, niin eihän missään voi tehdä mitään.

Matti Liimatainen

– Wienin kaupunginpuistoissa, jossa on hyvin vanhaa puustoa, niin siellä on kyltit, jotka varoittavat että kovalla tuulella tai myrskyllä ei kannata mennä puiden alle. Sama olisi toiminut täälläkin. Jos kaikki paikat yritetään tehdä näennäisesti turvallisiksi, niin eihän missään voi tehdä mitään, toteaa Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Liimataisen mielestä paikan henki on tuhottu nyt ainakin 200 vuodeksi. Liimataista ei myöskään lohduta se, että Senaatti-kiinteistöt istuttavat paikalle uusia puita.

– Siinä meni rauhallinen polku jyrkän rinteen läpi, jonka varrella oli monta sataa vuotta vanhoja puita. Kyllähän sen paikan henki oli vanha ja arvokas. Nyt se on suoraan sanottua aivan raiskattu. Istutetut puut kasvavat toistasataa vuotta metsäksi. Katsotaan sitten 200 vuoden päästä, että osataanko asiat hoitaa jatkossa paremmin, Liimatainen naurahtaa.